Käyttäjälle annetut merkitykset kannabispoliittisissa keskusteluissa
Valaranta, Emilia (2022)
Valaranta, Emilia
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205074480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205074480
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on suomalaiseen kannabispoliittiseen tilanteeseen tutustuminen sekä erilaisten päihdepoliittisten vaihtoehtojen pohtiminen. Kannabispolitiikka on varsin ajankohtainen yhteiskunnallinen keskustelun aihe suomalaisessa yhteiskunnassa, minkä vuoksi kannabispolitiikka valikoitui tämänkin tutkielman aiheeksi. Tutkielman tutkimuskysymyksenä on, millaisia merkityksiä käyttäjälle annetaan kannabispoliittisissa keskusteluissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli hahmottaa erilaisten käyttäjälle annettavien merkitysten taustalla vaikuttavia institutionaalisia tekijöitä sekä päihdepoliittisia linjauksia.
Tutkimusaineistona käytettiin kahta nettikeskustelua, joista analysoitiin käyttäjälle annettuja merkityksenantoja. Ensimmäinen nettikeskustelu oli Helsingin sanomien mielipidekirjoituksen kommenttikentän keskustelu, ja toinen nettikeskustelu oli Ylen mielipidekirjoituksen osakseen saama kommenttipalstan keskustelu. Nettikeskusteluita analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin tutkimusmenetelmällä, jolla siis tutkittiin, miten kielenkäytöllä tuotettiin sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksen taustateoriana tarkasteltiin muun muassa päihdepolitiikan tutkimusta kuluneilta vuosikymmeniltä kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n päihdetutkimusyksikön tuotoksia.
Keskeisenä tutkimustuloksena selvisi, että käyttäjälle annetut merkityksenannot olivat jaettavissa neljään tasaisesti jakautuneeseen päädiskurssiin: sairaus, rikos, sosiaalinen haitta ja viihdekäyttäjä -diskursseihin. Yleisintä oli merkityksellistää käyttäjä viihdekäyttäjäksi, toiseksi yleisintä oli merkityksellistää, että kannabiksen käyttö aiheuttaa sosiaalista haittaa, kolmanneksi yleisintä oli pitää käyttäjää rikollisena ja neljänneksi yleisintä oli pitää käyttäjää sairaana.
Tutkimuksen loppupäätelmänä voidaan todeta suomalaisen kannabispolitiikan sekä käyttäjälle annettujen merkityksenantojen olevan hyvin hajautuneita, pirstaloituneita ja toisaalta myös polarisoituneita. Lisäksi menneisiin vuosikymmeniin verrattuna kannabispoliittisten mielipiteiden voidaan todeta olevan muuttumassa vapautuneempaan suuntaan. Kuitenkin tutkimustulosten tarkastelussa oli otettava huomioon tutkimusaineiston rajallisuuden asettama este tutkimustulosten yleistettävyydelle. Tutkimusaineiston rajallisuuden vuoksi tutkimustulokset eivät siis olleet täysin yleistettävissä vastaamaan suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiiriä. Sen sijaan tutkimuksen suurin anti onkin siinä, että se onnistuu kuvastamaan todellisuudenmukaisesti kannabispoliittisen keskustelun hajautuneisuuden yhteyttä käyttäjälle annettuihin pirstaloituneisiin merkityksiin.
Tutkimusaineistona käytettiin kahta nettikeskustelua, joista analysoitiin käyttäjälle annettuja merkityksenantoja. Ensimmäinen nettikeskustelu oli Helsingin sanomien mielipidekirjoituksen kommenttikentän keskustelu, ja toinen nettikeskustelu oli Ylen mielipidekirjoituksen osakseen saama kommenttipalstan keskustelu. Nettikeskusteluita analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin tutkimusmenetelmällä, jolla siis tutkittiin, miten kielenkäytöllä tuotettiin sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksen taustateoriana tarkasteltiin muun muassa päihdepolitiikan tutkimusta kuluneilta vuosikymmeniltä kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n päihdetutkimusyksikön tuotoksia.
Keskeisenä tutkimustuloksena selvisi, että käyttäjälle annetut merkityksenannot olivat jaettavissa neljään tasaisesti jakautuneeseen päädiskurssiin: sairaus, rikos, sosiaalinen haitta ja viihdekäyttäjä -diskursseihin. Yleisintä oli merkityksellistää käyttäjä viihdekäyttäjäksi, toiseksi yleisintä oli merkityksellistää, että kannabiksen käyttö aiheuttaa sosiaalista haittaa, kolmanneksi yleisintä oli pitää käyttäjää rikollisena ja neljänneksi yleisintä oli pitää käyttäjää sairaana.
Tutkimuksen loppupäätelmänä voidaan todeta suomalaisen kannabispolitiikan sekä käyttäjälle annettujen merkityksenantojen olevan hyvin hajautuneita, pirstaloituneita ja toisaalta myös polarisoituneita. Lisäksi menneisiin vuosikymmeniin verrattuna kannabispoliittisten mielipiteiden voidaan todeta olevan muuttumassa vapautuneempaan suuntaan. Kuitenkin tutkimustulosten tarkastelussa oli otettava huomioon tutkimusaineiston rajallisuuden asettama este tutkimustulosten yleistettävyydelle. Tutkimusaineiston rajallisuuden vuoksi tutkimustulokset eivät siis olleet täysin yleistettävissä vastaamaan suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiiriä. Sen sijaan tutkimuksen suurin anti onkin siinä, että se onnistuu kuvastamaan todellisuudenmukaisesti kannabispoliittisen keskustelun hajautuneisuuden yhteyttä käyttäjälle annettuihin pirstaloituneisiin merkityksiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]