"Omat tunnereaktiot jää silloin täysin sivuun": Suomalaisten kuvajournalistien kokemuksia kriisikuvauksen kentältä
Pitkänen, Annika (2022)
2022
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205104665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205104665
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa selvitetään suomalaisten kuvajournalistien kokemuksia ulkomailla tapahtuneissa kriisitilanteissa työskentelystä sekä miten kuvaajat jäsentävät traumaattisia kokemuksia. Kriisitilanteen määritelmä sisältää kaikki henkisesti vaativat tapahtumat, joihin liittyy uhreja ja inhimillistä kärsimystä.
Tutkimuksen aineisto koostuu neljän erilaisia kriisitilanteita kuvanneen suomalaisen kuvajournalistin haastatteluista. Haastateltavien annettiin itse määritellä kriisitilanne ja päättää mitkä kokemuksistaan he kokevat sopivan kriisitilanteen määritelmään. Haastattelujen metodi on teemahaastattelu. Metodi korostaa haastateltavien omaa elämysmaailmaa, tulkintoja asioista sekä heidän asioille antamiaan merkityksiä. Tutkimus nojautuu fenomenologiseen näkökulmaan, joka painottaa yksilön kokemuksellisuutta ja kokemusten merkityssisältöä.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa avataan traumaattisten tapahtumien käsittelyyn ja selviytymiseen sisältyviä prosesseja sekä valotetaan kriisikuvauksen ja -journalismin historiaa, median roolia kriisien uutisoinnissa ja tarkastellaan kriisien ja kuoleman esittämistä kuvissa. Lisäksi taustoitetaan journalismin suhdetta kriiseihin ja tarkastellaan aikaisempaa tutkimusta kriisitilanteita raportoivien toimittajien ja kuvaajien hyvinvoinnista.
Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Teoriaohjaavassa analyysissä empiirinen aineisto liitettiin teoreettisiin käsitteisiin ja aikaisempaan teoriaan. Tutkimustuloksissa esitellään miten kuvaajat valmistautuvat kriisitehtäviin, millaisia kokemuksia ja reaktioita he ovat kokeneet työskennellessään kriisitilanteissa ja palattuaan niistä, sekä millainen on toimituksen ja sosiaalisen tuen rooli tapahtumien käsittelyssä.
Tutkimuksen aineisto koostuu neljän erilaisia kriisitilanteita kuvanneen suomalaisen kuvajournalistin haastatteluista. Haastateltavien annettiin itse määritellä kriisitilanne ja päättää mitkä kokemuksistaan he kokevat sopivan kriisitilanteen määritelmään. Haastattelujen metodi on teemahaastattelu. Metodi korostaa haastateltavien omaa elämysmaailmaa, tulkintoja asioista sekä heidän asioille antamiaan merkityksiä. Tutkimus nojautuu fenomenologiseen näkökulmaan, joka painottaa yksilön kokemuksellisuutta ja kokemusten merkityssisältöä.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa avataan traumaattisten tapahtumien käsittelyyn ja selviytymiseen sisältyviä prosesseja sekä valotetaan kriisikuvauksen ja -journalismin historiaa, median roolia kriisien uutisoinnissa ja tarkastellaan kriisien ja kuoleman esittämistä kuvissa. Lisäksi taustoitetaan journalismin suhdetta kriiseihin ja tarkastellaan aikaisempaa tutkimusta kriisitilanteita raportoivien toimittajien ja kuvaajien hyvinvoinnista.
Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Teoriaohjaavassa analyysissä empiirinen aineisto liitettiin teoreettisiin käsitteisiin ja aikaisempaan teoriaan. Tutkimustuloksissa esitellään miten kuvaajat valmistautuvat kriisitehtäviin, millaisia kokemuksia ja reaktioita he ovat kokeneet työskennellessään kriisitilanteissa ja palattuaan niistä, sekä millainen on toimituksen ja sosiaalisen tuen rooli tapahtumien käsittelyssä.