Sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnan oikeudelliset edellytykset ja haasteet

Abstract

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnalla varmistetaan, että palvelut järjestetään ja tuotetaan lainmukaisesti ja muutoinkin asianmukaisella tavalla. Tällä on suuri merkitys palvelujen käyttäjille, sosiaalihuollon asiakkaille ja terveydenhuollossa potilaille. Vaikuttava valvonta on valvontaa, jolla pystytään aidosti ennaltaehkäisemään ja korjaamaan epäkohtia palvelun toteutuksessa ja laadussa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, mitkä ovat kriteerejä sote-palvelujen vaikuttavalle valvonnalle ja missä piilevät suurimmat haasteet. Tätä kautta päästään myös sen tarkasteluun, miten valvontaa olisi tarpeen kehittää, jotta sen vaikuttavuus tulevaisuudessa olisi parempi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan kohdalla olennaisia tarkastelunäkökohtia ovat valvontaa suorittavien tahojen toimivalta ja tehtävänjako, valvontakeinot ja niiden vaikuttavuus, oikeusvaltion funktion toteuttaminen valvonnan kautta sekä kansalaisten oikeusturvan ja sote-palvelujen laadun varmistaminen valvonnalla. Yksi valvonnan funktio on varmistaa perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusturvan toteutuminen ja tästä muodostuu yksi valvonnan vaikuttavuuden kriteeri. Vaikuttavaa valvontaa syövät sellaiset yleiset tekijät kuin valvontaviranomaisten päällekkäiset toimivallat ja tehtävänkuvat, riittämättömät resurssit ja riittämätön laissa määriteltyjen valvontatoimien tosiasiallinen ja käytännössä konkretisoituva vaikutus valvonnan kohteen toimintaan.

Omavalvonta on yksi valvonnan muoto. Omavalvontaan on panostettu paljon ja tullaan jatkossakin panostamaan. Tärkeä tarkastelunäkökohta on se, millä edellytyksillä omavalvonta toimii niin kuin sen on tarkoitettu toimivan ja mitkä ovat omavalvonnan haasteet.

Yksityistämistrendi on nykypäivää ja se tuo mukanaan omat piirteensä sote-palvelujen valvontaan. Suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tuotetaan yksityisen palveluntuottajan toimesta. Myös asiakkaalle ja potilaalle asetetaan tällöin uusia vaatimuksia kun asiakkaan/potilaan rooli lähentelee kuluttajaa.

Koska valvonnalla tähdätään palvelun järjestämisen ja tuottamisen lainmukaisuuden lisäksi hyvään palvelun laatuun, tarkastellaan tutkimuksessa myös sitä, mitä laadulla tarkoitetaan. Laadun määritteleminen laajemminkin olisi tarpeen, koska vaikka laki edellyttää laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, ei yhteistä käsitystä siitä ole, mitä laadukas palvelu on.

Tutkimuksentekohetkellä vuosina 2021–2022 oltiin siirtymässä uuteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään, jota valmisteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) alla. Sote-uudistuksessa valmistellaan yhteensä noin 40 lakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Kokonaisuudessaan tutkielma tarkastelee sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa, sen vaikuttavuutta, mahdollisuuksia, rajoituksia ja kehittämistarpeita huomioiden sekä tutkimuksentekohetkellä että sote-uudistuksen jälkeen vallitsevan tilanteen. Valvontaa tutkitaan nykyisen järjestelmän pohjalta ja sen avulla tulevaan tähystäen.