Kohti kestävää hyvinvointia : Tapaustutkimus Suomen perustulokokeilusta Kestävä hyvä kehä -viitekehyksen avulla
Simpanen, Anni (2022)
Simpanen, Anni
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205104611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205104611
Tiivistelmä
Tutkielma on tapaustutkimus perustulon kestävyydestä, joka toteutettiin runsaasti kansainvälistä huomiota saaneen Suomen perustulokokeilun (2017–2018) pohjalta. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen ilmastokriisin takia, ja kestävyyden muodostaessa yhä tärkeämmän osan yhteiskuntapolitiikkaa. Suomessa myös valmistellaan parhaillaan sosiaaliturvauudistusta. Tutkielman aineistona hyödynnettiin Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2020 julkaisemaa ”Suomen perustulokokeilun arviointi” -loppuraporttia. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Sosiaaliturvaratkaisujen vaikutuksia muille yhteiskunnan osa-alueille on hahmoteltu perinteisesti systeemiajattelun periaatteita mukailevien hyvä kehä -kehävaikutusmallien avulla. Tuuli Hirvilammi kehitti aiempien hyvä kehä -mallien pohjalta Kestävä hyvä kehä -viitekehyksen vuonna 2020. Se on kaksitasoinen kehämalli, joka käsittää hyvinvoinnin, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden. Tässä tutkimuksessa Hirvilammin viitekehys toimi analyysirungon pohjana. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millä tavoin Suomen perustulokokeilu vastasi Kestävä hyvä kehä -viitekehystä perustulokokeilun loppuraportin perusteella. Viitekehys on verrattain uusi eikä sitä ole aiemmin sovellettu tutkimuksessa. Siispä tutkielmassa myös arvioidaan sen soveltuvuutta analyysiin sekä kehitetään sitä edelleen.
Analyysiin pohjaten perustulokokeilun vaikutukset vastasivat suurta osaa viitekehyksen kestävän hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Lisäksi perustulo lisäsi taloudellista ja toiminnallista vapautta. Näin resursseja riitti välittävään, vaikuttavaan ja merkitykselliseen toimintaan sekä valintoihin. Lisäksi ansiotyön merkitys osallisuuden rakentumisessa väheni. Näiden havaintojen myötä perustulokokeilun vaikutusten arvioidaan myötäilevän myös viitekehyksen ympäristön kestävyyden osa-alueita.
Taloudelliseen kestävyyteen liittyvien seikkojen, kuten yhteiskunnan talousmallin ja perustulon rahoituspohjan analyysiä ei voitu toteuttaa kokeilun pohjalta. Nämä tunnistetaan kuitenkin seikoiksi, jotka olisivat merkittäviä kestävyyden arvioinnin kannalta. Muutoin perustulo osoittautui analyysissä viitekehyksen kanssa linjassa olevaksi kestäväksi sosiaaliturvaratkaisuksi. Aiemman tutkimuksen ja toteutetun analyysin perusteella se ei kuitenkaan ole yksin riittävä yhteiskunnan kestävyyden takaamiseksi, vaan laajempi ratkaisukokonaisuus on välttämätön. Lisäksi vaikutukset viitekehyksen eri osa-alueille eivät ole kaikilta osin vahvoja tai selkeitä. Perustulon kestävyyttä tarkasteleva jatkotutkimus on siis tarpeen.
Itse viitekehys soveltui politiikkatoimien arviointiin ja sen potentiaali lisätä kestävyyttä sitä politiikkaideana hyödynnettäessä tunnistettiin. Kehitysehdotuksina Kestävä hyvä kehä -mallille esitettiin toimintamahdollisuuksien huomioimista työllisyyttä laajemmin sekä kehien välisen yhteyden tarkempaa kuvaamista.
Sosiaaliturvaratkaisujen vaikutuksia muille yhteiskunnan osa-alueille on hahmoteltu perinteisesti systeemiajattelun periaatteita mukailevien hyvä kehä -kehävaikutusmallien avulla. Tuuli Hirvilammi kehitti aiempien hyvä kehä -mallien pohjalta Kestävä hyvä kehä -viitekehyksen vuonna 2020. Se on kaksitasoinen kehämalli, joka käsittää hyvinvoinnin, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden. Tässä tutkimuksessa Hirvilammin viitekehys toimi analyysirungon pohjana. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millä tavoin Suomen perustulokokeilu vastasi Kestävä hyvä kehä -viitekehystä perustulokokeilun loppuraportin perusteella. Viitekehys on verrattain uusi eikä sitä ole aiemmin sovellettu tutkimuksessa. Siispä tutkielmassa myös arvioidaan sen soveltuvuutta analyysiin sekä kehitetään sitä edelleen.
Analyysiin pohjaten perustulokokeilun vaikutukset vastasivat suurta osaa viitekehyksen kestävän hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Lisäksi perustulo lisäsi taloudellista ja toiminnallista vapautta. Näin resursseja riitti välittävään, vaikuttavaan ja merkitykselliseen toimintaan sekä valintoihin. Lisäksi ansiotyön merkitys osallisuuden rakentumisessa väheni. Näiden havaintojen myötä perustulokokeilun vaikutusten arvioidaan myötäilevän myös viitekehyksen ympäristön kestävyyden osa-alueita.
Taloudelliseen kestävyyteen liittyvien seikkojen, kuten yhteiskunnan talousmallin ja perustulon rahoituspohjan analyysiä ei voitu toteuttaa kokeilun pohjalta. Nämä tunnistetaan kuitenkin seikoiksi, jotka olisivat merkittäviä kestävyyden arvioinnin kannalta. Muutoin perustulo osoittautui analyysissä viitekehyksen kanssa linjassa olevaksi kestäväksi sosiaaliturvaratkaisuksi. Aiemman tutkimuksen ja toteutetun analyysin perusteella se ei kuitenkaan ole yksin riittävä yhteiskunnan kestävyyden takaamiseksi, vaan laajempi ratkaisukokonaisuus on välttämätön. Lisäksi vaikutukset viitekehyksen eri osa-alueille eivät ole kaikilta osin vahvoja tai selkeitä. Perustulon kestävyyttä tarkasteleva jatkotutkimus on siis tarpeen.
Itse viitekehys soveltui politiikkatoimien arviointiin ja sen potentiaali lisätä kestävyyttä sitä politiikkaideana hyödynnettäessä tunnistettiin. Kehitysehdotuksina Kestävä hyvä kehä -mallille esitettiin toimintamahdollisuuksien huomioimista työllisyyttä laajemmin sekä kehien välisen yhteyden tarkempaa kuvaamista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8780]