Suomalaisten psyykkinen kuormittuneisuus koronapandemian aikana : Sosiaalisten taustamuuttujien ja sosiaalisen tuen rooli

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää suomalaisten psyykkistä kuormittuneisuutta koronapandemian aikana. Mielenterveys on yksilön hyvinvoinnin perusta ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti koko yhteiskunnassa. Jo kaksi vuotta käynnissä olleen koronapandemian voi olettaa vaikuttavan mielen hyvinvointiin siihen liittyvien monien muutosten ja rajoitteiden kautta, ja aiemmissa tutkimuksissa kuormittuneisuuden ja mielenterveysoireilun onkin todettu lisääntyvän pandemian aikana. Tässä tutkielmassa pyrkimyksenä on selvittää tarkemmin koronapandemian aikaista kuormittuneisuutta keskittyen etenkin siihen, miten kuormittuneisuus eroaa eri väestöryhmien kesken. Tutkielmassa keskitytään lisäksi tarkastelemaan sosiaalisen tuen yhteyttä pandemian aikaiseen kuormittuneisuuteen.

Tutkielman aineistona toimii Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyaineisto Suomalaisten henkinen kriisinkestävyys II 2020 (n=1215). Aineisto on jatko-osa ensimmäiselle aineistolle, jonka tarkoituksena oli selvittää koronapandemian aikaista jaksamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Vastaajajoukko koostui väestöä edustavasta otoksesta iän, sukupuolen ja aluerakenteen mukaan. Taustamuuttujina aineistosta käytetään sukupuolta, ikää, elämänvaihetta, siviilisäätyä, ammattiryhmää, koulutusta sekähenkilökohtaisia bruttotuloja. Tutkielmassa psyykkisen kuormittuneisuuden tasoa analysoidaan aluksi tarkastelemalla sen frekvenssejä. Tutkielman päätutkimusmenetelmänä toimii ristiintaulukointi, jonka avulla analysoidaan psyykkisen kuormittuneisuuden jakautumista eri sosiaalisten taustamuuttujien kesken. Lisäksi tarkastellaan sosiaalisen tuen sekä sen eri muotojen, emotionaalisen, välineellisen ja tiedollisen tuen, tilastollista yhteyttä psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

Tutkielman tulosten mukaan suomalaisten kuormittuneisuus on melko matalaa. Kuitenkin tulokset vahvistavat sitä näkemystä, että kuormittuneisuus jakautuu väestössä epätasaisesti. Kaikki taustamuuttujat, paitsi koulutus, olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Kuormittuneisuutta kokivat eniten naiset, nuoret, työttömät, yksinhuoltajat sekä pienituloiset. Myös sosiaalinen tuki oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja suurin osa vastaajista koki saavansa sosiaalista tukea. Sosiaalisen tuen puutteelliseksi kokevat olivat selkeästi enemmän kuormittuneita kuin ne, jotka kokivat saavansa sosiaalista tukea. Kaikki käytetyt sosiaalisen tuen eri muodot olivat erittäin merkitsevästi yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen, eikä niiden välillä ollut merkittäviä eroja. Tulokset korostavat heikommassa asemassa olevien ja etenkin nuorten kuormittuneisuutta, sekä sosiaalisen tuen merkittävää roolia koronapandemian aikana.