Jätekeskuksen materiaalivirtojen hallinnan analysointi ja kehittäminen
Pöysti, Kristiina (2022)
2022
Ympäristö- ja energiatekniikan DI-ohjelma - Programme in Environmental and Energy Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094534
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094534
Tiivistelmä
Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmistä yksi yleisimmistä on massanvaihto, eli kaivetun pilaantuneen maa-aineksen korvaaminen puhtailla maa-aineksilla. Jätteeksi luokiteltuja kaivettuja maa-aineksia vastaanottavat jätekeskukset niille myönnetyn ympäristöluvan puitteissa. Jätekeskuksissa maa-aineksille on mahdollista tehdä erilaisia käsittelyjä niiden haitta-aineominaisuuksien hallitsemiseksi ja hyötykäyttökelpoisuuden parantamiseksi. Käsittelymenetelmiä ovat esimerkiksi seulonta, stabilointi sekä kompostointi.
Jätekeskuksien tuotannonohjaus koostuu vastanotettavien jätteiden välivarastoinnista ja siirroista sijoituskohteisiin, näytteenotosta, käsittelyistä ja raportoinnista. Jätekeskuksen tuotannonohjausta kehittämällä voidaan vaikuttaa muun muassa välivarastoitavien jätteiden läpimenoaikaan. Jätekeskuksessa tuotannonohjausprosessin läpimenoajalla tarkoitetaan jätteiden vastaanoton ja sijoituksen välistä aikaa. Läpimenoaikaa lyhentämällä voidaan varmistaa, että vastaanottokapasiteettia on saatavilla jätteiden toimittajille. Lisäksi läpimenoaikaa lyhentämällä voidaan entisestään minimoida jätteiden välivarastoinnista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksia muodostuu jätteiden sisältämien haitta-aineiden liukenemisesta, haihtumisesta sekä kulkeutumisesta kiintoaineksen mukana ympäristöön.
Tässä diplomityössä tutkittiin, miten tapaustutkimuksen kohteena olevan pilaantuneita maa-aineksia sekä erialisia teollisuuden jätteitä vastaanottavan jätekeskuksen tuotannonohjausprosessia voidaan kehittää. Tuotannonohjausprosessin kehittämistä varten tutustuttiin kapeikkoajattelun sekä Lean-filosofian periaatteisiin ja vertailtiin niiden soveltuvuutta jätekeskuksen toiminnan kehittämiseen. Työssä keskityttiin välivarastoitavien jätteiden ohjausprosessin ja sen läpimenoajan selvittämiseen. Toteutuneita läpimenoaikoja selvitettiin vuodelta 2021 saatavilla olevan aineiston perusteella. Lisäksi aineistoa kerättiin haastattelemalla jätekeskuksen henkilökuntaa eri tuotannonohjausprosessin vaiheista. Kerätyn aineiston perusteella pyrittiin tunnistamaan läpimenoaikaa pidentäviä tekijöitä ja prosessivaiheita. Tuotannonohjausprosessin kehittämisessä sovellettiin kapeikkoajattelua.
Diplomityössä saatiin selville, että nykyisen toimintamallin mukaan jäte-erien läpimenoaika on 3-17 arkipäivää riippuen välivarastoinnin syystä. Vuonna 2021 välivarastoiduista jäte-eristä kuitenkin vain 7 %:lla jäte-eristä läpimenoaika oli 17 arkipäivää tai alle. Läpimenoaikojen mediaani oli 38 arkipäivää. Aineistoa analysoimalla havaittiin, että pisimmät läpimenoajat olivat pienillä, alle 1 000 tonnin jäte-erillä. Tehtyjen haastatteluiden perusteella havaittiin, että tuotannonohjausprosessin sujuvuuteen vaikuttaa merkittävästi tiedon kulku eri toimintojen välillä. Tuotannonohjausprosessin kapeikoksi tunnistettiin kuormien tarkastus, jonka kautta jätekeskuksessa tehdään jäte-erien ohjaus viikoittain. Viikoittaisen rytmin vaihtamisella päivittäiseen huomattiin läpimenoajan vaihtelun pienentyvän 3-17 arkipäivästä 3-11 arkipäivään. Tarkastusvälin tihentämisellä voidaan myös vaikuttaa tiedonkulkuun siten, että ajantasaisin ja oikein tieto on kaikkien toimintojen saatavilla mahdollisimman reaaliaikaisesti.
Diplomityössä sovellettu kapeikkoajattelumenetelmä soveltui hyvin jätekeskuksen tuotannonohjausprosessin kehittämiseen. Lisäksi läpimenoaikojen selvittämisellä löydettiin hyödyllistä tietoa jätekeskuksen tuotannonohjauksesta, koska läpimenoaikoja ei ollut aikaisemmin mitattu kyseisessä jätekeskuksessa vastaavalla tavalla. Läpimenoaikojen mittaamista voidaan suositella jätekeskusten tuotannonohjauksen seuraamisen ja kehittämisen tukemiseksi muissakin kohteissa.
Jätekeskuksien tuotannonohjaus koostuu vastanotettavien jätteiden välivarastoinnista ja siirroista sijoituskohteisiin, näytteenotosta, käsittelyistä ja raportoinnista. Jätekeskuksen tuotannonohjausta kehittämällä voidaan vaikuttaa muun muassa välivarastoitavien jätteiden läpimenoaikaan. Jätekeskuksessa tuotannonohjausprosessin läpimenoajalla tarkoitetaan jätteiden vastaanoton ja sijoituksen välistä aikaa. Läpimenoaikaa lyhentämällä voidaan varmistaa, että vastaanottokapasiteettia on saatavilla jätteiden toimittajille. Lisäksi läpimenoaikaa lyhentämällä voidaan entisestään minimoida jätteiden välivarastoinnista aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksia muodostuu jätteiden sisältämien haitta-aineiden liukenemisesta, haihtumisesta sekä kulkeutumisesta kiintoaineksen mukana ympäristöön.
Tässä diplomityössä tutkittiin, miten tapaustutkimuksen kohteena olevan pilaantuneita maa-aineksia sekä erialisia teollisuuden jätteitä vastaanottavan jätekeskuksen tuotannonohjausprosessia voidaan kehittää. Tuotannonohjausprosessin kehittämistä varten tutustuttiin kapeikkoajattelun sekä Lean-filosofian periaatteisiin ja vertailtiin niiden soveltuvuutta jätekeskuksen toiminnan kehittämiseen. Työssä keskityttiin välivarastoitavien jätteiden ohjausprosessin ja sen läpimenoajan selvittämiseen. Toteutuneita läpimenoaikoja selvitettiin vuodelta 2021 saatavilla olevan aineiston perusteella. Lisäksi aineistoa kerättiin haastattelemalla jätekeskuksen henkilökuntaa eri tuotannonohjausprosessin vaiheista. Kerätyn aineiston perusteella pyrittiin tunnistamaan läpimenoaikaa pidentäviä tekijöitä ja prosessivaiheita. Tuotannonohjausprosessin kehittämisessä sovellettiin kapeikkoajattelua.
Diplomityössä saatiin selville, että nykyisen toimintamallin mukaan jäte-erien läpimenoaika on 3-17 arkipäivää riippuen välivarastoinnin syystä. Vuonna 2021 välivarastoiduista jäte-eristä kuitenkin vain 7 %:lla jäte-eristä läpimenoaika oli 17 arkipäivää tai alle. Läpimenoaikojen mediaani oli 38 arkipäivää. Aineistoa analysoimalla havaittiin, että pisimmät läpimenoajat olivat pienillä, alle 1 000 tonnin jäte-erillä. Tehtyjen haastatteluiden perusteella havaittiin, että tuotannonohjausprosessin sujuvuuteen vaikuttaa merkittävästi tiedon kulku eri toimintojen välillä. Tuotannonohjausprosessin kapeikoksi tunnistettiin kuormien tarkastus, jonka kautta jätekeskuksessa tehdään jäte-erien ohjaus viikoittain. Viikoittaisen rytmin vaihtamisella päivittäiseen huomattiin läpimenoajan vaihtelun pienentyvän 3-17 arkipäivästä 3-11 arkipäivään. Tarkastusvälin tihentämisellä voidaan myös vaikuttaa tiedonkulkuun siten, että ajantasaisin ja oikein tieto on kaikkien toimintojen saatavilla mahdollisimman reaaliaikaisesti.
Diplomityössä sovellettu kapeikkoajattelumenetelmä soveltui hyvin jätekeskuksen tuotannonohjausprosessin kehittämiseen. Lisäksi läpimenoaikojen selvittämisellä löydettiin hyödyllistä tietoa jätekeskuksen tuotannonohjauksesta, koska läpimenoaikoja ei ollut aikaisemmin mitattu kyseisessä jätekeskuksessa vastaavalla tavalla. Läpimenoaikojen mittaamista voidaan suositella jätekeskusten tuotannonohjauksen seuraamisen ja kehittämisen tukemiseksi muissakin kohteissa.