"Sun pitää vaan hyväksyy se" : Deonttisen modaaliverbin ”pitää” käyttö normi-ilmauksissa Temptation Island Suomi -realityohjelman keskusteluaineistoissa
Silanterä, Kirsi (2022)
2022
Suomen kielen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094555
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoitus on kielen semanttisia piirteitä, normatiivista logiikkaa ja vuorovaikutuksellista näkökulmaa yhdistämällä hahmottaa, millaisissa käyttötarkoituksissa deonttista modaalisuutta edustava ”pitää”-nesessiiviverbi ilmenee Temptation Island Suomi -realitysarjan viimeisissä iltanuotiokeskusteluissa. Aiemman kirjallisuuden pohjalta tarkastelen keskusteluaineistoista sitä, millaisilla eri tavoilla parisuhteen osapuolet hyödyntävät velvoittavia normi-ilmauksia yhteisen vuorovaikutuksen resursseina.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu keskustelunanalyyttiseen näkemykseen sosiaalisten rakenteiden ja valtasuhteiden ilmenemisestä ja yhteisestä tuottamisesta vuorovaikutustilanteissa. Tätä taustaa vasten tarkastelen aihetta kielen semanttiselle alueelle kuuluvan deonttisen modaalisuuden eli sosiaalisista normeista ja auktoriteeteista riippuvan välttämättömyyden ja mahdollisuuden lähtökohdista. Tutkimuskohteekseni olen valinnut deonttista välttämättömyyttä ilmaisevan modaaliverbin ”pitää”, jonka kautta rajaan aineistosta löytyviä velvoittavia normi-ilmauksia.
Tutkielman aineisto koostuu Temptation Island Suomi -realitysarjassa esiintyneiden neljän pariskunnan litteroiduista viimeisistä iltanuotiokeskusteluista. Keskusteluaineistojen laskettu yhteiskesto on noin 50 minuuttia. Koko aineistossa tutkimuskohteena oleva ”pitää”-verbi esiintyy yhteensä 40 kertaa, joista modaalisia käyttöyhteyksiä edustaa 29 esiintymää.
Tutkimuksen myötä selvisi, että parisuhdekäyttäytymistä koskevissa keskusteluissa velvoittavilla normi-ilmauksilla ilmaistaan preskriptioita eli subjektiivisia käskyjä, hypoteettisia normeja ja henkilökohtaisia kannanottoja sekä neuvotellaan velvoitteista ja auktoriteetista referoimalla aiemman keskustelun sisältöjä. Tämän lisäksi ”pitää”-verbin käytössä ilmeni myös muuhun kuin suoraan velvoittavaan modaalisuuteen perustuvia normatiivisia käyttötarkoituksia, kuten toteutumattomien tarkoitusten implikointia, teknisten normien ilmauksia, loogista päättelyä ja kiellonalaisuutta.
Tutkimustulokset edustavat ennen kaikkea suuntaa antavia näkemyksiä siitä, millaisilla tavoilla velvoittavia normi-ilmauksia hyödynnetään parisuhteen osapuolten keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja kuinka niillä suhteutetaan sekä omia että yhteisiä käsityksiä yhteistä toimintaa koskevista normeista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu keskustelunanalyyttiseen näkemykseen sosiaalisten rakenteiden ja valtasuhteiden ilmenemisestä ja yhteisestä tuottamisesta vuorovaikutustilanteissa. Tätä taustaa vasten tarkastelen aihetta kielen semanttiselle alueelle kuuluvan deonttisen modaalisuuden eli sosiaalisista normeista ja auktoriteeteista riippuvan välttämättömyyden ja mahdollisuuden lähtökohdista. Tutkimuskohteekseni olen valinnut deonttista välttämättömyyttä ilmaisevan modaaliverbin ”pitää”, jonka kautta rajaan aineistosta löytyviä velvoittavia normi-ilmauksia.
Tutkielman aineisto koostuu Temptation Island Suomi -realitysarjassa esiintyneiden neljän pariskunnan litteroiduista viimeisistä iltanuotiokeskusteluista. Keskusteluaineistojen laskettu yhteiskesto on noin 50 minuuttia. Koko aineistossa tutkimuskohteena oleva ”pitää”-verbi esiintyy yhteensä 40 kertaa, joista modaalisia käyttöyhteyksiä edustaa 29 esiintymää.
Tutkimuksen myötä selvisi, että parisuhdekäyttäytymistä koskevissa keskusteluissa velvoittavilla normi-ilmauksilla ilmaistaan preskriptioita eli subjektiivisia käskyjä, hypoteettisia normeja ja henkilökohtaisia kannanottoja sekä neuvotellaan velvoitteista ja auktoriteetista referoimalla aiemman keskustelun sisältöjä. Tämän lisäksi ”pitää”-verbin käytössä ilmeni myös muuhun kuin suoraan velvoittavaan modaalisuuteen perustuvia normatiivisia käyttötarkoituksia, kuten toteutumattomien tarkoitusten implikointia, teknisten normien ilmauksia, loogista päättelyä ja kiellonalaisuutta.
Tutkimustulokset edustavat ennen kaikkea suuntaa antavia näkemyksiä siitä, millaisilla tavoilla velvoittavia normi-ilmauksia hyödynnetään parisuhteen osapuolten keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja kuinka niillä suhteutetaan sekä omia että yhteisiä käsityksiä yhteistä toimintaa koskevista normeista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10220]