Maa- ja kiviainesten testausmenetelmien vertailu
Pirkola, Maija (2022)
Pirkola, Maija
2022
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094544
Tiivistelmä
Maa- ja kiviainesten ominaisuuksien laboratoriomäärityksille on olemassa useita kansainvälisiä EN- ja ISO-standardeja sekä kansallisia menetelmiä. Tässä kandidaatintyössä vertaillaan näitä testausmenetelmiä keskenään ja arvioidaan niillä saatavien tuloksien mahdollisia eroja ja päätellään, ovatko menetelmillä saadut tulokset vertailukelpoisia keskenään. Työssä käsitellään kolmea maa- ja kiviainesten ominaisuutta: vesipitoisuutta, rakeisuutta ja humuspitoisuutta. Laboratoriomääritysten luotettavuus ja laatu ovat tärkeitä, koska testinäytteiden laboratoriomääritysten tuloksia käytetään yleensä maa- ja kiviainesten laadun osoittamisessa ja geo- ja pohjarakennesuunnittelun lähtötietoina.
Työn alussa kuvataan maa- ja kiviainesten luokitteluperusteita sekä kuvataan standardisoimistoiminnan periaatteet. Sen jälkeen työssä kuvataan käytettävät testausmenetelmät ja niihin liittyvät standardit. Testausmenetelmien vertailua varten on luotu havainnollistavia taulukoita, joista näkee testausmenetelmien pääasialliset erot.
Vertailun perusteella merkittävimmät erot liittyvät humuspitoisuuden hehkutushäviön määritykseen. Hehkutuslämpötiloissa on testausmenetelmien kesken suuria ja merkittäviä eroja, mitkä vaikuttavat tuloksiin. Tämän vuoksi eri menetelmillä saadut humuspitoisuuden tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Muiden ominaisuuksien testausmenetelmissä on myös eroja, mutta eroilla ei todennäköisesti ole vaikutusta tuloksiin.
Yleisesti katsottuna kansalliset menetelmät ovat kansainvälisiä standardeja suurpiirteisempiä. Kansainväliset menetelmät ovat yksityiskohtaisempia ja tarkempia, minkä vuoksi niitä olisi suositeltavaa käyttää kansallisten menetelmien sijasta. Lisäksi eurooppalaiset suunnitteluohjeet edellyttävät kansainvälisten standardien käyttöä. Joillekin ominaisuuksille ei ole olemassa soveltuvaa kansainvälistä standardia, jolloin on käytettävä muita menetelmiä.
Työn alussa kuvataan maa- ja kiviainesten luokitteluperusteita sekä kuvataan standardisoimistoiminnan periaatteet. Sen jälkeen työssä kuvataan käytettävät testausmenetelmät ja niihin liittyvät standardit. Testausmenetelmien vertailua varten on luotu havainnollistavia taulukoita, joista näkee testausmenetelmien pääasialliset erot.
Vertailun perusteella merkittävimmät erot liittyvät humuspitoisuuden hehkutushäviön määritykseen. Hehkutuslämpötiloissa on testausmenetelmien kesken suuria ja merkittäviä eroja, mitkä vaikuttavat tuloksiin. Tämän vuoksi eri menetelmillä saadut humuspitoisuuden tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Muiden ominaisuuksien testausmenetelmissä on myös eroja, mutta eroilla ei todennäköisesti ole vaikutusta tuloksiin.
Yleisesti katsottuna kansalliset menetelmät ovat kansainvälisiä standardeja suurpiirteisempiä. Kansainväliset menetelmät ovat yksityiskohtaisempia ja tarkempia, minkä vuoksi niitä olisi suositeltavaa käyttää kansallisten menetelmien sijasta. Lisäksi eurooppalaiset suunnitteluohjeet edellyttävät kansainvälisten standardien käyttöä. Joillekin ominaisuuksille ei ole olemassa soveltuvaa kansainvälistä standardia, jolloin on käytettävä muita menetelmiä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]