YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet öljyalan yritysten vastuullisuusraportoinnissa
Leinonen, Akseli (2022)
Leinonen, Akseli
2022
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094537
Tiivistelmä
Kestävä kehitys on nykypäivänä ehkä tärkein yritysvastuuta ja vastuullisuusraportointia ohjaava teema. YK:n vuonna 2015 julkaisemat ja suoraan kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin linkittyvät Kestävän kehityksen tavoitteet ovat julkaisustaan lähtien olleet näkyvillä yritysten vastuullisuusraportoinnissa vuosi vuodelta enemmän. Vaikka KK tavoitteet ovatkin nousseet yhdeksi merkittäväksi vastuullisuusraportoinnin viitekehykseksi, on aiempaa tutkimusta KK tavoitteiden ja vastuullisuusraportoinnin välisestä suhteesta hämmentävän vähän. Toinen huomionarvoinen ja tutkimusta perusteleva seikka on KK-tavoitteiden aikasidonnaisuus ja vuoteen 2030 tähtäävä luonne. KK-tavoiteohjelman onnistuminen vaatii merkittäviä ponnisteluja yksityisen sektorin yrityksiltä maailmanlaajuisesti, ja pitkän tähtäimen tavoiteasetanta on KK-tavoitteiden kannalta erityisen tärkeää. Tässä tutkimuksessa pyrin selvittämään, miten KKT viitekehys on omaksuttu ja miten sitä käytetään öljyalan yritysten vastuullisuusraportoinnissa. Tutkimuksessa myös selvitetään sitä, ovatko yritykset asettaneet suoraan KKT-viitekehyksen pohjalta vastuullisuustavoitteitaan ja onko KKT ohjelman onnistumisen kannalta olennaisia, konkreettisia vuoteen 2030 tähtääviä tavoitteita asetettu.
Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto koostui kahden liikevaihdoltaan suurimman pörssinoteeratun öljy-yhtiön, Royal Dutch Shellin ja Exxon Mobilin, vuosien 2017–2020 vastuullisuusraporteista. Exxon Mobil ei ollut tutkimuksen toteutuksen aikaan julkaissut vielä vuoden 2020 vastuullisuusraporttiaan, joten Exxonilta tutkimukseen valikoituivat vuosien 2017–2019 vastuullisuusraportit. Aineisto analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti, mutta tulosten jaottelua ohjasi löyhästi tutkijoiden Adams, Druckman ja Picot vuonna 2020 julkaisemat suositukset Kestävän kehityksen tavoitteiden esittämisestä vastuullisuusraportoinnissa.
Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että vastuullisuusraportointi ei ensinnäkään ole aiemmasta tutkimuksesta poiketen standardinomaista, vaan molemmat tutkimuksen kohdeyritykset toteuttavat vastuullisuusraportointia ja käyttävät KKT viitekehystä eri tavoin ja eri yhteyksissä. Kuitenkin KKT-viitekehyksen rooli ja näkyvyys molempien yritysten vastuullisuusraporteilla kasvoi ennakko-odotusten mukaisesti vuosi vuodelta, mikä on myös linjassa aiemman tutkimuksen havaintojen kanssa. Positiivista oli nähdä, että molemmat yritykset selkeästi ottavat vastuullisuusraporttien perusteella KK-tavoitteet tosissaan ja antavat niille jonkin verran painoarvoa myös tavoiteasetannassa. Shell teki vuoden 2020 vastuullisuusraportillaan merkittävän harppauksen positiiviseen suuntaan esittelemällä uuden yritysstrategian, jonka taustalla voidaan kiistattomasti nähdä KK-tavoitteiden vaikutus. Konkreettisten tulevaisuustavoitteiden määrä yritysten raporteilla oli kuitenkin valitettavan alhainen ja vasta Shellin vuoden 2020 raportti ja sillä esitelty uusi yritysstrategia toivat tähän positiivista muutosta.
Tuloksista voidaan päätellä, että KK-tavoitteet saavat vuosi vuodelta enemmän roolia yritysten vastuullisuusraportoinnissa. Myös konkreettisten, vuoteen 2030 tähtäävien, tulevaisuustavoitteiden esiintymisen trendi vastuullisuusraportoinnissa on nousujohteinen, vaikkakin loivasti. Kuitenkin parannettavaa on yrityksillä vielä paljon. Suurten yritysten tulisi olla suunnannäyttäjiä vastuullisuustoiminnassa ja -raportoinnissa, ja vaikka molemmat tutkimuksen kohdeyritykset olivatkin selkeästi ottaneet KK-tavoitteet mukaan vastuullisuustoimintaansa ainakin jossain määrin, on kokonaisvaltaisempi tavoitteiden huomioiminen ja niiden perusteella tehty tavoiteasetanta välttämätöntä KKT ohjelman onnistumisen kannalta. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista tarkastella laajemmin yritysten raportointia vastuullisuusraporttien lisäksi. On mahdollista, että kaikki vastuullisuustoiminta ei tule riittävässä määrin esiteltyä vastuullisuusraporteilla ja muun viestinnän tutkiminen saattaisi siksi antaa laajemman ja paremman kuvan vastuullisuustoiminnasta ja KK-tavoitteiden osallisuudesta siihen.
Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto koostui kahden liikevaihdoltaan suurimman pörssinoteeratun öljy-yhtiön, Royal Dutch Shellin ja Exxon Mobilin, vuosien 2017–2020 vastuullisuusraporteista. Exxon Mobil ei ollut tutkimuksen toteutuksen aikaan julkaissut vielä vuoden 2020 vastuullisuusraporttiaan, joten Exxonilta tutkimukseen valikoituivat vuosien 2017–2019 vastuullisuusraportit. Aineisto analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti, mutta tulosten jaottelua ohjasi löyhästi tutkijoiden Adams, Druckman ja Picot vuonna 2020 julkaisemat suositukset Kestävän kehityksen tavoitteiden esittämisestä vastuullisuusraportoinnissa.
Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että vastuullisuusraportointi ei ensinnäkään ole aiemmasta tutkimuksesta poiketen standardinomaista, vaan molemmat tutkimuksen kohdeyritykset toteuttavat vastuullisuusraportointia ja käyttävät KKT viitekehystä eri tavoin ja eri yhteyksissä. Kuitenkin KKT-viitekehyksen rooli ja näkyvyys molempien yritysten vastuullisuusraporteilla kasvoi ennakko-odotusten mukaisesti vuosi vuodelta, mikä on myös linjassa aiemman tutkimuksen havaintojen kanssa. Positiivista oli nähdä, että molemmat yritykset selkeästi ottavat vastuullisuusraporttien perusteella KK-tavoitteet tosissaan ja antavat niille jonkin verran painoarvoa myös tavoiteasetannassa. Shell teki vuoden 2020 vastuullisuusraportillaan merkittävän harppauksen positiiviseen suuntaan esittelemällä uuden yritysstrategian, jonka taustalla voidaan kiistattomasti nähdä KK-tavoitteiden vaikutus. Konkreettisten tulevaisuustavoitteiden määrä yritysten raporteilla oli kuitenkin valitettavan alhainen ja vasta Shellin vuoden 2020 raportti ja sillä esitelty uusi yritysstrategia toivat tähän positiivista muutosta.
Tuloksista voidaan päätellä, että KK-tavoitteet saavat vuosi vuodelta enemmän roolia yritysten vastuullisuusraportoinnissa. Myös konkreettisten, vuoteen 2030 tähtäävien, tulevaisuustavoitteiden esiintymisen trendi vastuullisuusraportoinnissa on nousujohteinen, vaikkakin loivasti. Kuitenkin parannettavaa on yrityksillä vielä paljon. Suurten yritysten tulisi olla suunnannäyttäjiä vastuullisuustoiminnassa ja -raportoinnissa, ja vaikka molemmat tutkimuksen kohdeyritykset olivatkin selkeästi ottaneet KK-tavoitteet mukaan vastuullisuustoimintaansa ainakin jossain määrin, on kokonaisvaltaisempi tavoitteiden huomioiminen ja niiden perusteella tehty tavoiteasetanta välttämätöntä KKT ohjelman onnistumisen kannalta. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista tarkastella laajemmin yritysten raportointia vastuullisuusraporttien lisäksi. On mahdollista, että kaikki vastuullisuustoiminta ei tule riittävässä määrin esiteltyä vastuullisuusraporteilla ja muun viestinnän tutkiminen saattaisi siksi antaa laajemman ja paremman kuvan vastuullisuustoiminnasta ja KK-tavoitteiden osallisuudesta siihen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9203]