Warum A1-Deutsch? : Gründe für die Entscheidung in der Gemeinschaftsschule
Koskelainen, Helmi (2022)
Koskelainen, Helmi
2022
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094524
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kartoittaa syitä, miksi saksa on valittu peruskoulussa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi eli A1-kieleksi. Tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin A1-kieli on englanti. Myös muiden vieraiden kielten, kuin saksan, opiskeleminen on yhä harvinaisempaa, vaikka monipuolista kielitaitoa arvostetaan koko ajan enemmän. Englanninosaaminen on välttämättömyys nykymaailmassa, mutta myös esimerkiksi Suomessa saksanosaajista on pulaa.
Tässä tapaustutkimuksessa kielivalintaan vaikuttaneita syitä tutkittiin oppilaiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin teettämällä verkkokysely eräälle A1-saksaa lukevien oppilaiden ryhmälle lahtelaisessa peruskoulussa. Ryhmä muodostuu 18:ta yhdeksäsluokkalaisesta ja tutkimusaineisto koostuu heidän vastauksistaan. Kyselyssä oli niin monivalintakysymyksiä kuin myös avoimia kysymyksiä, yhteensä 22 kysymystä. Oppilaat tekivät kyselyn omilla älypuhelimillaan tutkijan läsnä ollessa joulukuussa 2021. Tämän työn keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: Minkä takia oppilaat ovat valinneet A1-saksan? Kuinka paljon oppilaat itse ovat vaikuttaneet valintaan?
Tuloksien oletettiin olevan monipuolisia. Yksi hypoteesi oli, että huoltajat ovat tehneet suurimman osan kielivalinnoista oppilaan puolesta. Toinen hypoteesi oli, että oppilas halusi valita saman ensimmäisen vieraan kielen kuin ystävänsä. Lapset ja nuoret haluavat usein olla samoissa ryhmissä ystäviensä kanssa riippumatta siitä, mistä kielestä tai ylipäätään kouluaineesta on kyse. Iässä, kun valinnat on tehty (8–9-vuotta) perheellä ja ystävillä on usein suuri vaikutus mihin tahansa valintaan. Esimerkiksi tulevaisuuden hyötyjä kielitaidosta osataan harvoin vielä kyseisessä iässä itse pohtia.
Tutkimusaineiston perusteella molemmat hypoteesit suurilta osin toteutuivat. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että he tekivät päätöksen opiskella saksaa itse tai vaikuttivat ainakin suhteellisen paljon valintaan. Kielivalintaan seuraavaksi eniten vaikuttaneet olivat huoltajat ja ystävät. Suurin osa vastasi valinnan syyksi, että heidän huoltajansa olivat saksan kielen kannalla, ja että he olivat seuranneet ystäviään valinnassa. Osa ajatteli myös, että englantia tulee oppimaan joka tapauksessa, ja päättivät siksi opiskella toista vierasta kieltä. Monet pitivät myös vieraiden kielten opiskelua ylipäätään tärkeänä tai mielenkiintoisena.
Verkkokysely tuotti paljon analysoitavaa materiaalia ja tutkimusaineisto oli kattavaa ja monipuolista. Tulokset olivat mielenkiintoisia ja osittain yllättäviäkin. Vaikka kyseessä on tapaustutkimus, se antaa kuitenkin viitettä kielivalintojen syihin. Olisi tärkeää saada useampia lapsia ja nuoria opiskelemaan muitakin vieraita kieliä kuin englantia, ja tämän tutkimuksen tulokset voisivat auttaa ratkaisun löytämisessä.
Tässä tapaustutkimuksessa kielivalintaan vaikuttaneita syitä tutkittiin oppilaiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin teettämällä verkkokysely eräälle A1-saksaa lukevien oppilaiden ryhmälle lahtelaisessa peruskoulussa. Ryhmä muodostuu 18:ta yhdeksäsluokkalaisesta ja tutkimusaineisto koostuu heidän vastauksistaan. Kyselyssä oli niin monivalintakysymyksiä kuin myös avoimia kysymyksiä, yhteensä 22 kysymystä. Oppilaat tekivät kyselyn omilla älypuhelimillaan tutkijan läsnä ollessa joulukuussa 2021. Tämän työn keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: Minkä takia oppilaat ovat valinneet A1-saksan? Kuinka paljon oppilaat itse ovat vaikuttaneet valintaan?
Tuloksien oletettiin olevan monipuolisia. Yksi hypoteesi oli, että huoltajat ovat tehneet suurimman osan kielivalinnoista oppilaan puolesta. Toinen hypoteesi oli, että oppilas halusi valita saman ensimmäisen vieraan kielen kuin ystävänsä. Lapset ja nuoret haluavat usein olla samoissa ryhmissä ystäviensä kanssa riippumatta siitä, mistä kielestä tai ylipäätään kouluaineesta on kyse. Iässä, kun valinnat on tehty (8–9-vuotta) perheellä ja ystävillä on usein suuri vaikutus mihin tahansa valintaan. Esimerkiksi tulevaisuuden hyötyjä kielitaidosta osataan harvoin vielä kyseisessä iässä itse pohtia.
Tutkimusaineiston perusteella molemmat hypoteesit suurilta osin toteutuivat. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että he tekivät päätöksen opiskella saksaa itse tai vaikuttivat ainakin suhteellisen paljon valintaan. Kielivalintaan seuraavaksi eniten vaikuttaneet olivat huoltajat ja ystävät. Suurin osa vastasi valinnan syyksi, että heidän huoltajansa olivat saksan kielen kannalla, ja että he olivat seuranneet ystäviään valinnassa. Osa ajatteli myös, että englantia tulee oppimaan joka tapauksessa, ja päättivät siksi opiskella toista vierasta kieltä. Monet pitivät myös vieraiden kielten opiskelua ylipäätään tärkeänä tai mielenkiintoisena.
Verkkokysely tuotti paljon analysoitavaa materiaalia ja tutkimusaineisto oli kattavaa ja monipuolista. Tulokset olivat mielenkiintoisia ja osittain yllättäviäkin. Vaikka kyseessä on tapaustutkimus, se antaa kuitenkin viitettä kielivalintojen syihin. Olisi tärkeää saada useampia lapsia ja nuoria opiskelemaan muitakin vieraita kieliä kuin englantia, ja tämän tutkimuksen tulokset voisivat auttaa ratkaisun löytämisessä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]