"Jotta ei olisi mustaa ja valkoista": Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen ja tavanomaisen terveydenhuollon rajojen määritteleminen niiden yhteistyötä edistävien henkilöiden haastattelupuheessa
Pitkänen, Linda (2022)
Pitkänen, Linda
2022
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205094516
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin rajojen määrittelyä täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen sekä tavanomaisen terveydenhuollon ja lääketieteen välillä. Täydentävillä ja vaihtoehtoisilla hoidoilla tarkoitan hoitomuotoja, jotka eivät tyypillisesti kuulu tavanomaisen terveydenhuollon piiriin. Tällaisia hoitoja ovat esimerkiksi homeopatia, kalevalainen jäsenkorjaus ja vyöhyketerapia. Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot ovat yhteiskunnallisesti kiistanalainen ilmiö, ja niihin yhdistyy monenlaista rajojen määrittelyä. Hoidoista käytetyt käsitteet ovat yksi tapa määritellä sitä, mitä hoidot puhujan mielestä ovat: ovatko ne esimerkiksi epätieteellistä huuhaata, tavanomaista lääketieteellistä hoitoa täydentävää tai sille vaihtoehtoista hoitoa. Rajojen määrittelyä tehdään myös ammatillisesti: kuka saa hoitaa, millaisilla hoidoilla ja miten, sekä lain näkökulmasta pohdittaessa sitä, tulisiko täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja varten tehdä erillinen laki.
Tutkielmassa tarkastelen rajojen määrittelyä sellaisten ihmisten haastattelupuheessa, jotka haluavat edistää täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen sekä tavanomaisen terveydenhuollon yhteistyötä. Olen haastatellut yhtätoista niin kutsuttua yhdistämisaktiivia, jotka yhtä lukuun ottamatta asettuvat koulutuksensa kautta kaksoispositioon: haastateltavilla on sekä terveydenhuollon ammattikoulutus että oppineisuutta myös täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen saralta. Tieteen ja teknologian tutkimukseen sekä terveyssosiologiaan kiinnittyvän tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa Thomas Gierynin rajatyön käsitteeseen. Rajatyöllä Gieryn tarkoittaa toimintaa, jolla tiede erotetaan epätieteestä. Käytän rajatyön käsitettä tutkielman analyyttisenä työkaluna, jonka avulla tarkastelen sitä, millaista rajojen määrittelyä ja muokkaamista aktiivit tekevät täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen sekä vakiintuneen terveydenhuollon välillä. Analyysin olen toteuttanut teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Yhdistämisaktiivit tekevät haastattelupuheessa rajatyötä, jonka olen jakanut neljään ulottuvuuteen. Yhteiskunnallisen identiteetin ja perusoletusten rajatyössä (1) aktiivit rakentavat yhdistävään näkökulmaan kiinnittyvää välittäjäidentiteettiä, joka vastustaa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen sekä vakiintuneen terveydenhuollon ja lääketieteen välistä dikotomiaa. Lisäksi he määrittelevät yhdistävän ajattelun perusoletuksia ja periaatteita ihmiskäsitykseen ja maailmankuviin liittyen. Tiedon merkitysten ja tiedon tuottamisen rajatyössä (2) aktiivit luonnehtivat tiedon ja sen tuottamisen merkityksiä etenkin hyvän tai hyväksyttävän hoidon kriteerien määrittelyissä. Rajatyössä aktiivit muokkaavat merkityksellisen tiedon ja tieteen tekemisen rajoja siten, että täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot ja aktiivien yhdistävä näkökulma näyttäytyvät tiedollisina ja tieteen piiriin lukeutuvina. Ammatillisten käytäntöjen rajatyössä (3) aktiivit neuvottelevat uudelleen terveysalan ammattien käytännön toimintaan vaikuttavia ammatin sisäisiä, mutta myös eri ammattilaisten välisiä rajoja. Aktiivit muokkaavat ammatillisia rajoja uudelleen niin, että ne palvelisivat heidän toivomansa yhdistävän ajattelun ja hyvän hoidon käytännön toteutusta. Hoitojärjestelmien ja hoitokäytäntöjen rajatyössä (4) aktiivit rakentavat toivomaansa terveydenhuoltojärjestelmää sekä sen sisäisiä ideaaleja siten, että hoitomuotojen yhdistäminen ja heidän näkemyksensä hyvästä hoitamisesta voisivat mahdollistua. Rajatyön ulottuvuuksien kautta aktiivit piirtävät yhdistävää näkökulmaa suomalaisen terveyskeskustelun kulttuuriselle kartalle.
Tutkielmassa tarkastelen rajojen määrittelyä sellaisten ihmisten haastattelupuheessa, jotka haluavat edistää täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen sekä tavanomaisen terveydenhuollon yhteistyötä. Olen haastatellut yhtätoista niin kutsuttua yhdistämisaktiivia, jotka yhtä lukuun ottamatta asettuvat koulutuksensa kautta kaksoispositioon: haastateltavilla on sekä terveydenhuollon ammattikoulutus että oppineisuutta myös täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen saralta. Tieteen ja teknologian tutkimukseen sekä terveyssosiologiaan kiinnittyvän tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa Thomas Gierynin rajatyön käsitteeseen. Rajatyöllä Gieryn tarkoittaa toimintaa, jolla tiede erotetaan epätieteestä. Käytän rajatyön käsitettä tutkielman analyyttisenä työkaluna, jonka avulla tarkastelen sitä, millaista rajojen määrittelyä ja muokkaamista aktiivit tekevät täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen sekä vakiintuneen terveydenhuollon välillä. Analyysin olen toteuttanut teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Yhdistämisaktiivit tekevät haastattelupuheessa rajatyötä, jonka olen jakanut neljään ulottuvuuteen. Yhteiskunnallisen identiteetin ja perusoletusten rajatyössä (1) aktiivit rakentavat yhdistävään näkökulmaan kiinnittyvää välittäjäidentiteettiä, joka vastustaa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen sekä vakiintuneen terveydenhuollon ja lääketieteen välistä dikotomiaa. Lisäksi he määrittelevät yhdistävän ajattelun perusoletuksia ja periaatteita ihmiskäsitykseen ja maailmankuviin liittyen. Tiedon merkitysten ja tiedon tuottamisen rajatyössä (2) aktiivit luonnehtivat tiedon ja sen tuottamisen merkityksiä etenkin hyvän tai hyväksyttävän hoidon kriteerien määrittelyissä. Rajatyössä aktiivit muokkaavat merkityksellisen tiedon ja tieteen tekemisen rajoja siten, että täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot ja aktiivien yhdistävä näkökulma näyttäytyvät tiedollisina ja tieteen piiriin lukeutuvina. Ammatillisten käytäntöjen rajatyössä (3) aktiivit neuvottelevat uudelleen terveysalan ammattien käytännön toimintaan vaikuttavia ammatin sisäisiä, mutta myös eri ammattilaisten välisiä rajoja. Aktiivit muokkaavat ammatillisia rajoja uudelleen niin, että ne palvelisivat heidän toivomansa yhdistävän ajattelun ja hyvän hoidon käytännön toteutusta. Hoitojärjestelmien ja hoitokäytäntöjen rajatyössä (4) aktiivit rakentavat toivomaansa terveydenhuoltojärjestelmää sekä sen sisäisiä ideaaleja siten, että hoitomuotojen yhdistäminen ja heidän näkemyksensä hyvästä hoitamisesta voisivat mahdollistua. Rajatyön ulottuvuuksien kautta aktiivit piirtävät yhdistävää näkökulmaa suomalaisen terveyskeskustelun kulttuuriselle kartalle.