Me vaan skeitattiin: Skeittikulttuurin piirteiden ilmeneminen suomenkielisen skeittilehden verbeissä
Vuorimäki, Marjut (2022)
Vuorimäki, Marjut
2022
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205074485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205074485
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään sitä, miten skeittikulttuurin piirteitä ilmenee suomenkielisen skeittilehden verbeissä. Tarkastelun kohteina ovat aineistoksi valikoituneet konkreettiset verbit, jotka ovat peräisin Hang Up Magazine -skeittilehden neljästä eri haastatteluosiosta. Nämä verbit aktivoivat skeittikulttuurin toimintaan liittyviä diskursseja. Tutkielman tavoitteena on siis selvittää, millaisia skeittikulttuurin toimintaan liittyviä verbejä haastatteluissa ilmenee ja millaisia skeittikulttuuriin liittyviä diskursseja kyseiset verbit aktivoivat haastatteluista. Näihin tutkimuskysymyksiin vastaaminen kertoo esimerkiksi, että millaista tekemistä skeittimaailmaan kuuluu, jolloin skeittikulttuurin ulkopuolinenkin jäsen voi saada hieman laajemman kuvan rullalautailusta.
Tutkimusaineisto koostuu haastatteluiden konkreettisista verbeistä, sillä ne kuvaavat parhaiten skeittikulttuurin toimintaa ja sitä kautta myös sen piirteitä toisin kuin esimerkiksi mentaaliset ja abstraktit verbit. Aineiston konkreettiset verbit ovat lauseiden predikaatteja, jolloin osa niistä sisältää esimerkiksi olla-apuverbin tai komplementin. Näin ollen analyysissa tarkastellaan verbejä läheisemmin jakamalla niitä mahdollisuuksien mukaan verbiryhmiin. Tällöin esimerkiksi mahdolliset infinitiivitäydennykset saattavat muokata verbistä merkitykseltään konkreettisen. Tarkoituksena on siis tutkia kirjoitettua kieltä, joten haastatteluiden skeittikuvat eivät sisälly aineistoon. Diskurssien käsitteellistämiseksi tutkielmassa käytetään laadullisen sisällönanalyysin keinoja verbien pelkistämisessä ja ryhmittelyssä.
Verbit aktivoivat yhteensä yhdeksän eri diskurssia, jotka ovat nimeltään urheileminen-, skeittaaminen-, kipu-, luovuus-, mielentila-, kaupankäynti-, rakentaminen-, kuvaaminen- ja koulutusdiskurssi. Eniten näissä diskursseissa ilmeni verbiryhmistä verbiketjuja ja toiseksi eniten liittomuotoja. Kolmanteen verbiryhmään eli kiteytyneisiin verbiliittoihin kuului kaksi predikaattia. Näiden verbiryhmien alaryhmistä aineistossa esiintyi yksi modaalinen verbi, useita implikatiivisia verbejä, yksi ei-implikatiivinen verbi ja kaksi aspektia ilmaisevia progressiivisia rakenteita sekä olla-apuverbillisiä liittomuotoja. Esimerkiksi kiteytyneiden verbiliittojen emfaattisia rakenteita ei kuitenkaan esiintynyt kertaakaan.
Konkreettiset verbit aktivoivat useita skeittikulttuurille ominaisia piirteitä kuten kuvaamista ja rakentamista, joita diskurssien kohdalla kokemusasiantuntijuudella vielä selvennän. Näin skeittaukseen liittyviä toimia on siis mahdollista kategorisoida ja ilmaista kirjoitetunkin kielen avulla. Tiettyjen muotojen kuten emfaattisten rakenteiden puuttuminen laittaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi skeittaajien kielenkäytön resursseja tai heidän tarpeitaan merkityksellistää tarkemmin kielen kautta tekemisiään. Tutkielman perusteella voidaan siis todeta, että kielen kautta kuvataan rullalautailuun liittyvää toimintaa, vaikka esimerkiksi rakentaminen ja skeittaaminen usein ovatkin pääosin fyysisiä toimia.
Tutkimusaineisto koostuu haastatteluiden konkreettisista verbeistä, sillä ne kuvaavat parhaiten skeittikulttuurin toimintaa ja sitä kautta myös sen piirteitä toisin kuin esimerkiksi mentaaliset ja abstraktit verbit. Aineiston konkreettiset verbit ovat lauseiden predikaatteja, jolloin osa niistä sisältää esimerkiksi olla-apuverbin tai komplementin. Näin ollen analyysissa tarkastellaan verbejä läheisemmin jakamalla niitä mahdollisuuksien mukaan verbiryhmiin. Tällöin esimerkiksi mahdolliset infinitiivitäydennykset saattavat muokata verbistä merkitykseltään konkreettisen. Tarkoituksena on siis tutkia kirjoitettua kieltä, joten haastatteluiden skeittikuvat eivät sisälly aineistoon. Diskurssien käsitteellistämiseksi tutkielmassa käytetään laadullisen sisällönanalyysin keinoja verbien pelkistämisessä ja ryhmittelyssä.
Verbit aktivoivat yhteensä yhdeksän eri diskurssia, jotka ovat nimeltään urheileminen-, skeittaaminen-, kipu-, luovuus-, mielentila-, kaupankäynti-, rakentaminen-, kuvaaminen- ja koulutusdiskurssi. Eniten näissä diskursseissa ilmeni verbiryhmistä verbiketjuja ja toiseksi eniten liittomuotoja. Kolmanteen verbiryhmään eli kiteytyneisiin verbiliittoihin kuului kaksi predikaattia. Näiden verbiryhmien alaryhmistä aineistossa esiintyi yksi modaalinen verbi, useita implikatiivisia verbejä, yksi ei-implikatiivinen verbi ja kaksi aspektia ilmaisevia progressiivisia rakenteita sekä olla-apuverbillisiä liittomuotoja. Esimerkiksi kiteytyneiden verbiliittojen emfaattisia rakenteita ei kuitenkaan esiintynyt kertaakaan.
Konkreettiset verbit aktivoivat useita skeittikulttuurille ominaisia piirteitä kuten kuvaamista ja rakentamista, joita diskurssien kohdalla kokemusasiantuntijuudella vielä selvennän. Näin skeittaukseen liittyviä toimia on siis mahdollista kategorisoida ja ilmaista kirjoitetunkin kielen avulla. Tiettyjen muotojen kuten emfaattisten rakenteiden puuttuminen laittaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi skeittaajien kielenkäytön resursseja tai heidän tarpeitaan merkityksellistää tarkemmin kielen kautta tekemisiään. Tutkielman perusteella voidaan siis todeta, että kielen kautta kuvataan rullalautailuun liittyvää toimintaa, vaikka esimerkiksi rakentaminen ja skeittaaminen usein ovatkin pääosin fyysisiä toimia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9203]