"Stop Asian Hate!": Rasismin diskursiivinen rakentuminen koronaviruspandemian aikaisissa suomalaisissa uutisartikkeleissa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, minkälaisia kuvia suomalainen uutismedia luo diskursiivisesti koronaviruspandemian aikaisesta rodullistettuun aasialaistaustaiseen väestöön kohdistuvasta rasismista. Rasismi rodullistettua aasialaistaustaista väestöä kohtaan on lisääntynyt koronaviruspandemian aikana globaalisti. Rodullistettuun aasialaistaustaiseen väestöön on kuitenkin jo ennen koronaviruspandemiaa kohdistunut ennakkoluuloja ja stereotypioita, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet rasismin määrän kasvuun pandemian leviämisvaiheessa. Tutkielmassani tutkin suomalaisen uutismedian käyttämää kieltä ja siinä esiintyviä diskursseja, jotka luovat representaatioita rodullistettuun aasialaistaustaiseen väestöön kohdistuvasta rasismista koronaviruspandemian aikana. Teoreettisesti tutkielma perustuu ajatukseen kielen konstruktionistisesta luonteesta sekä kielen kyvystä muokata ja uusintaa sosiaalista todellisuutta.

Tutkimusaineistona toimivat suomalaisen suomenkielisen uutismedian verkossa julkaistut uutisartikkelit, jotka käsittelevät rodullistetun aasialaistaustaisen väestön kohtaamaa rasismia tai siihen liittyvää #StopAsianHate-kansalaisliikehdintää koronaviruspandemian aikana vuosina 2020 ja 2021. Tutkimusaineisto koostuu 20 uutisartikkelista, jotka on kerätty kolmesta uutismediasta. Nämä uutismediat ovat Yle, Helsingin Sanomat ja MTV.

Tarkastelun tuloksena uutisartikkeleista havaitaan kaksi toisilleen vastakkaista päädiskurssia, joiden kautta koronaviruspandemian aikaista rasismia kuvataan. Päädiskurssit ovat seuraavat: rasismi toisten ongelmana sekä rasismi Suomen ongelmana. Ensimmäisen päädiskurssin aladiskursseiksi hahmotetaan lisäksi diskurssit, jotka käsittelevät koronaviruspandemian aikaista rasismia joko erityisesti Yhdysvaltojen ongelmana tai korostavat Suomen oletettua ekseptionaalisuutta rasismin kontekstissa.

Uutisartikkelit luovat kuvaa koronaviruspandemian aikaisesta rodullistettuun aasialaistaustaiseen väestöön kohdistuvasta rasismista väkivaltaisuuksia aiheuttavana ilmiönä, joka ei juurikaan kosketa Suomea. Rasismilla viitataan aineistossa pääasiassa fyysiseen väkivaltaan sekä yksilöltä yksilölle suuntautuvaan rasismiin. Rakenteelliseen rasismiin ei pureuduta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Aineiston uutisartikkelit välittävät kuvaa rodullistetun aasialaistaustaisen väestön kohtaamasta rasismista koronaviruspandemian aikana ongelmallisena, mutta pääasiassa Yhdysvaltoihin keskittyvänä haasteena, jolle on vaikea löytää pitävää ratkaisua. Suomesta luotu kuva sen sijaan korostaa Suomen näennäistä ekseptionaalisuutta ja irrallisuutta rasismista.