Bilateraaliset puolierot optisessa valtimopulssiaallossa

Abstract

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi merkittävimmistä kuolinsyistä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Monet näistä kuolemista olisi kuitenkin estettävissä aikaisemmalla sairauden toteamisella ja oikean hoidon aloittamisella. Täten on tärkeää kehittää jatkuvasti uusia tehokkaampia menetelmiä paitsi sydän- ja verisuonitautien diagnosointiin myös niiden puhkeamisen todennäköisyyden arviointiin.

Optinen fotopletysmografia (PPG, engl. photoplethysmography) on edullinen ja helppokäyttöinen menetelmä kajoamattomaan valtimopulssiaallon mittaamiseen. Kyseinen menetelmä on herättänyt viime vuosina kasvavaa kiinnostusta monista eri syistä, mutta etenkin sillä tallennettu valtimopulssiaalto tarjoaa suhteellisen lupaavan menetelmän valtimopuuston kunnon arvioimiseen. Erityisesti bilateraalisten eli vasemman ja oikean puolen välisten puolierojen seuraaminen voi tuottaa hyödyllistä tietoa valtimopuuston tilasta. Täten valtimopulssiaallossa luonnollisesti esiintyvien puolierojen kartoittaminen terveiltä on tärkeää.

Tässä työssä tarkastellaan PPG:llä tallennetussa optisessa valtimopulssiaallossa esiintyviä bilateraalisia puolieroja. Valtimopulssiaaltoa mitattiin yhteensä kymmeneltä koehenkilöltä sekä vasemman että oikean puolen etusormista ja toisista varpaista. Puolierojen arvioimiseksi pulssiaallosta laskettiin yhteensä viisi eri parametria. Näistä parametreista pulssiaallon nopeus ja PPGAI-indeksi (engl. photoplethysmographic signal augmentation index) ovat hyödyllisiä valtimojäykkyyden arvioinnissa, kun taas nousuaika ja kaksi erilaista pulssin kulkuaikaa tarjoavat yksinkertaisen tavan valtimotukosten havaitsemiseen.

Tämän työn perusteella valtimopulssiaallon bilateraaliset puolierot ovat melko vähäisiä. Jokaiselle parametrille lasketut absoluuttiset erot olivat verrattain pieniä, eikä yhdenkään parametrin kohdalla havaittu tilastollisesti merkitseviä puolieroja. Pulssiaallon nopeuksissa, PPGAI-indekseissä ja molemmissa pulssin kulkuajoissa havaittiin melko vahvaa vasemman ja oikean puolen välistä lineaarista korrelaatiota, kun taas nousuajoissa vastaava korrelaatio osoittautui huomattavasti vähäisemmäksi. Lisäksi Linin konkordanssikorrelaatiokertoimien perusteella PPGAI-indeksien ja pulssin kulkuaikojen eri puolten saamat arvot vastaavat melko hyvin toisiaan. Puolestaan pulssiaallon nopeudelle ja etenkin nousuajalle konkordanssikorrelaatiokertoimet osoittautuivat pienemmiksi. Kuitenkin tämän työn mittaukset suoritettiin pienellä määrällä melko nuoria koehenkilöitä, joten kokonaisvaltaisempien tulosten saamiseksi tarvitaan enemmän tutkimusta bilateraalisista puolieroista.