Hiiliraportointi suomalaisissa suuryrityksissä: Tulevaisuuden tavoitteet ja toteutuneet päästöt hiiliraportoinnissa
Simola, Reea (2022)
Simola, Reea
2022
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205064464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205064464
Tiivistelmä
Merkittävänä tekijänä ilmastonmuutoksen taustalla ovat ihmisen toiminnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi on ryhdytty toimiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti myös monet yritykset tähtäävät päästövähennyksiin. Aiheen ajankohtaisuus näkyy myös yritysten vastuullisuusraportoinnissa, ja useat yritykset liittävät hiilidioksidipäästöt osaksi raportointiaan. Hiiliraportoinnilla tarkoitetaan tässä työssä raportointia hiilidioksidipäästöistä ja hiililaskentaan liittyvistä seikoista. Hiiliraportointi kuuluu hiililaskennan tutkimusalaan, joka on ollut nousussa vuodesta 2005 alkaen, ja esimerkiksi päästökaupan kehitys on lisännyt alan tutkimusta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksen on analysoida, millaista on suomalaisten suuryritysten hiiliraportointi. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, joka on toteutettu analysoimalla viiden kohdeyrityksen vuosikertomuksia ja vastuullisuusraportteja vuosilta 2020 ja 2021. Kohdeyrityksiksi on valittu Fortum, Neste, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Kesko. Varsinainen aineiston analyysi on suoritettu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Työ on rajattu koskemaan suuryrityksiä, ja raportointia tarkastellaan vain hiilidioksidipäästöjen osalta, eikä laajemmin kaikkien kasvihuonekaasujen suhteen.
Tällä hetkellä yrityksillä on vapaat kädet toteuttaa hiiliraportointia, mutta esimerkiksi EU:n päästökaupan piiriin kuuluvien yritysten tulee ilmoittaa toteutuneet päästöt. Jossain määrin hiiliraportointia ohjaa kuitenkin kansainvälinen ilmastopolitiikka, sekä lukuisat vapaaehtoiset viitekehykset, joita yritykset noudattavat. Hiiliraportointia voidaan toteuttaa useilla eri tasoilla, kuten organisaatio-, projekti- ja tuotetasoilla. Myös hiiliraportoinnin laajuus voidaan jakaa kolmeen osaan, jotka ovat GHG Protocol -standardiin perustuvat päästöluokat Scope 1-3.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että yritysten hiiliraportointi jakautuu selvästi tulevaisuuteen suuntautuvaan hiiliraportointiin, menneisyyttä koskevaan hiiliraportointiin, sekä itse raportointikäytänteistä raportointiin. Kaikilta tutkimuksen kohdeyrityksiltä löytyy merkittävästi hiiliraportoinniksi luettavaa raportointia, joka on pääosin keskittynyt erilliseen, hiiliraportoinnille varattuun osioon. Tulevaisuutta koskeva hiiliraportointi sisältää tavoitteita hiilineutraaliudesta, sekä tarkkoja päästövähennystavoitteita. Menneisyyteen suuntautuva raportointi sisältää muun muassa raportointivuoden toteutuneiden hiilidioksidipäästöjen raportoinnin, päästöjen aiheuttajien erittelyn ja päästövähennyksien eteen tehtyjen toimenpiteiden raportoinnin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksen on analysoida, millaista on suomalaisten suuryritysten hiiliraportointi. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, joka on toteutettu analysoimalla viiden kohdeyrityksen vuosikertomuksia ja vastuullisuusraportteja vuosilta 2020 ja 2021. Kohdeyrityksiksi on valittu Fortum, Neste, Stora Enso, UPM-Kymmene ja Kesko. Varsinainen aineiston analyysi on suoritettu käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Työ on rajattu koskemaan suuryrityksiä, ja raportointia tarkastellaan vain hiilidioksidipäästöjen osalta, eikä laajemmin kaikkien kasvihuonekaasujen suhteen.
Tällä hetkellä yrityksillä on vapaat kädet toteuttaa hiiliraportointia, mutta esimerkiksi EU:n päästökaupan piiriin kuuluvien yritysten tulee ilmoittaa toteutuneet päästöt. Jossain määrin hiiliraportointia ohjaa kuitenkin kansainvälinen ilmastopolitiikka, sekä lukuisat vapaaehtoiset viitekehykset, joita yritykset noudattavat. Hiiliraportointia voidaan toteuttaa useilla eri tasoilla, kuten organisaatio-, projekti- ja tuotetasoilla. Myös hiiliraportoinnin laajuus voidaan jakaa kolmeen osaan, jotka ovat GHG Protocol -standardiin perustuvat päästöluokat Scope 1-3.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että yritysten hiiliraportointi jakautuu selvästi tulevaisuuteen suuntautuvaan hiiliraportointiin, menneisyyttä koskevaan hiiliraportointiin, sekä itse raportointikäytänteistä raportointiin. Kaikilta tutkimuksen kohdeyrityksiltä löytyy merkittävästi hiiliraportoinniksi luettavaa raportointia, joka on pääosin keskittynyt erilliseen, hiiliraportoinnille varattuun osioon. Tulevaisuutta koskeva hiiliraportointi sisältää tavoitteita hiilineutraaliudesta, sekä tarkkoja päästövähennystavoitteita. Menneisyyteen suuntautuva raportointi sisältää muun muassa raportointivuoden toteutuneiden hiilidioksidipäästöjen raportoinnin, päästöjen aiheuttajien erittelyn ja päästövähennyksien eteen tehtyjen toimenpiteiden raportoinnin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]