”Se on mukavaa, kun on hyvä kirja”: Vertailututkimus kuudesluokkalaisten ja yhdeksäsluokkalaisten lukutottumuksista ja lukusisällöistä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ja vertailla alakoulun loppuvaiheessa ja yläkoulun loppuvaiheessa olevien nuorten lukutottumuksia sekä lukusisältöjä. Erityisenä kiinnostuksenkohteena ovat äänikirjat ja niiden suosio vastaajien keskuudessa. Tutkimus on vertaileva tutkimus ja se on toteutettu sähköisenä kyselytutkimuksena kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille pirkanmaalaisille nuorille. Materiaali sisältää sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista materiaalia. Kyselytutkimuksista saaduista vastauksista on tehty pylväs- ja ympyräkuvioita havainnollistamaan vastauksia ja erityisesti helpottamaan ikäluokkien välistä vertailua. Tutkimuksessa on kyse itseraportoinnista eli vastauksista voimme ainoastaan päätellä, mitä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset itse raportoivat lukevansa. Tavoitteena oli ymmärtää, miten alakoulun ja yläkoulun loppuvaiheessa olevat nuoret mieluiten kirjallisuutta kuluttavat ja kuinka paljon, sekä millaista kirjallisuutta nämä ikäryhmät mieluiten kuluttavat. Lopussa olen lisäksi avannut hieman yleisimpiä perusteluja lukemiselle tai lukemattomuudelle. Tämän tutkielman otsikko on suora lainaus erään kuudesluokkalaisen vastaajani vastauksesta, ja se kuvastaa mielestäni hyvin sitä, miten suuri tekijä mieluinen lukeminen on omaehtoisen lukemisen syntymisessä.

Tämän tutkimuksen pohjana on käytetty laajasti kirjallisuutta aiheeseen liittyen. Teoriaosuudessa on käytetty muun muassa vuoden 2016 PIRLS kansainvälistä lukutaitotutkimusta sekä Tilastokeskuksen lukututkimusta vuodelta 2017. Näiden lisäksi äänikirjaa on käsitelty omassa kappaleessaan käyttäen pohjana Kira Anderssonin tutkimusta äänikirjasta mediatuotteena sekä pohjaamalla Suomen kustannusyhdistyksen vuonna 2019 julkaisemiin tilastoihin äänikirjojen suosion noususta. Näiden lisäksi teoriaosuudessa on pohjattu Herkmanin ja Vainikan kirjaan lukemisesta sosiaalisen median aikakaudella, Hiidenmaan artikkeliin yhä moniulotteisemmasta lukutaidosta, Clarkin ja Hawkinsin teokseen vanhempien vaikutuksesta nuorten lukemiseen sekä opetussuunnitelmaan vuodelta 2014.

Tämän tutkimuksen vastaukset olivat hyvin linjassa Tilastokeskuksen 2017 teettämän lukukyselyn kanssa. Tilastokeskuksen (2017) mukaan 10–14-vuotiaat nuoret ovat kaikista aktiivisimpia lukijoita, kun taas 14-ikävuoden jälkeen lukemisen määrä vähenee merkittävästi. Tämän tutkimuksen mukaan puolestaan 15–16-vuotiaista yhdeksäsluokkalaisista jopa 46 % ilmoitti, ettei lue painettuja kirjoja eikä kuuntele äänikirjoja. 12-vuotiaista kuudesluokkalaisista vastaava luku puolestaan oli vain 24 %. Vastauksista on myös nähtävissä, että kuudesluokkalaisissa niin kutsuttuja “himolukijoita” tai äänikirjojen “himokuuntelijoita” on jopa noin 10–15 %, kun taas yhdeksäsluokkalaisissa himolukijoita ja -kuuntelijoita on enää vain pari prosenttia. Tutkimuksen mukaan painettuja kirjoja kuunnellaan edelleen huomattavasti enemmän kuin äänikirjoja. Kyselyn mukaan moni suhtautuu kuitenkin hyvin positiivisesti äänikirjoihin. Tässä yhteydessä täytynee mainita, että äänikirjasovellukset ovat aina maksullisia, kun taas painettuja kirjoja saa kirjastosta ilmaiseksi. Myös tämä tekijä saattaa osaltaan selittää tuloksia. Kaiken kaikkiaan kuudesluokkalaiset ovat aktiivisempia kirjallisuuden kuluttajia kuin yhdeksäsluokkalaiset. Tämä pätee sekä painettujen kirjojen että äänikirjojen kohdalla. Lisäksi mielekkyydessä on nähtävissä merkittävää eroa; kuudesluokkalaisista jopa neljäsosa ilmoittaa pitävänsä kirjallisuuden kuluttamisesta, kun taas yhdeksäsluokkalaisista luku on vain 17 %.

Lukusisältöjä kartoittaessa saatoimme huomata, että yhdeksäsluokkalaiset lukevat jo huomattavasti enemmän aikuisten kirjallisuutta kuin kuudesluokkalaiset, mikä on tietysti odotettu tulos. Kyselyn vastausten mukaan sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaiset lukevat nuorten kirjallisuutta, fantasiaa sekä aikuisten kirjallisuutta. Kuudesluokkalaiset lukevat lisäksi vielä paljon sarjakuvia, kun taas yhdeksäsluokkalaisista yksikään ei vastannut lukevansa sarjakuvia. Yhdeksäsluokkalaisilla puolestaan elämänkerrat nousivat yhdeksi isoksi genreksi. Mielekkyyden puolesta genret olivat samat, vaikkakin joidenkin genrejen sisällä oli variaatiota. Kaiken kaikkiaan jännityskirjat, fantasiakirjat sekä tietokirjat olivat mielekkyyden kannalta kaikista suosituimpia sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaisilla.