Kielitaitokysely: tiedonkeruu, mittaus ja kyselylomakkeen laatiminen

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on kyselytutkimuksen metodiikkaan ja käytäntöihin perehtyminen sekä oman kyselytutkimuksen suorittaminen. Työni alussa kerron kyselytutkimuksen alkuperästä ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Seuraavaksi keskityn mittaukseen sekä kyselylomakkeen laatimiseen. Siinä vastaan muun muassa kysymyksiin: mitä mitta-asteikoita käytetään missäkin tilanteissa sekä mihin kohtiin kannattaa kiinnittää huomiota kyselylomakkeen suunnittelussa. Tuen tutkielman teoreettista tietoa itseni suoritetun kielitaitokyselyn esimerkeillä.

Tutkimukseni kohderyhmäksi valitsin ulkomailla syntyneet, Suomessa asuvat, äidinkielenään venäjää puhuvat henkilöt. Suoritin kielitaitokyselyni sähköisen ja paperisen lomakkeen avulla. Sähköisen kyselyn loin käyttämällä LimeSurvey-järjestelmää. Kyselyyni osallistui yhteensä 124 henkilöä, joista 106 vastaajaa täytti sähköisen ja 18 paperisen lomakkeen. Kielitaitokyselyyn pohjautuva, tutkielmassani analysoitu aineisto sisältää 107 havaintoa, minkä käsittelyn suoritin käyttämällä R-ohjelmistoa versiota 3.6.2. Tässä työssä esitän myös kuvailevaa analyysiä sekä kerron vastaajien taustatiedoista.

Sanallinen mittaaminen toimi tärkeänä osana kielitaitokyselyä, minkä takia kiinnitän siihen erityistä huomiota tutkielmassani. Kyselylomakkeessa esitin vastaajille viisi eritasoista suomenkielistä lausetta sekä pyysin heitä kääntämään ne suomesta venäjäksi. Tutkielmassani mainitsen vastaajien käännöksien arviointikriteerejä ja esitän lauseiden vaihtoehtoisia käännöksiä suomesta venäjäksi.

Tutkielmani tärkeä tulos on se, että käyttämällä tilastollisena menetelmänä logistista regressiomallia määrittelin, että ulkomailla syntyneen, Suomessa asuvan, äidinkielenään venäjää puhuvan henkilön itsearviointi omasta pärjäämisestä suomen kielellä eri elämäntilanteissa on yhteydessä hänen lauseiden kääntämisen onnistumiseen suomesta venäjäksi kielitaitokyselyssä. On myös tärkeää huomioida, että käännöksien subjektiivinen arviointi sekä kielitaitokyselyn suppea suoritusalue ovat vaikuttaneet tutkimukseni luotettavuuteen.