"Suomalaisena kansallisuutena olemme ikään kuin vihollisen asemassa" : Jatkosodan hyökkäysvaihe kanadansuomalaisen lehdistön silmin ja kanadansuomalaisten asema kahden tulen välissä 1941
Mäkelä, Jasmi (2022)
Mäkelä, Jasmi
2022
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205054411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205054411
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kanadansuomalaisten sanomalehtien uutisointia koskien Suomen jatkosodan hyökkäysvaihetta vuonna 1941 ja sodan alun vaikutusta kanadansuomalaiseen yhteisöön lähdelehtien kautta tarkasteltuna. Tutkimuksessa pohditaan, millaisin tavoin jatkosodan ensimmäinen sotavuosi näyttäytyy ulkosuomalaisten kirjoituksissa ja millaisessa valossa Suomi ja Suomen poliittiset päätökset esitetään kanadansuomalaisessa lehdistössä. Tutkimuksen tarkastelun kohteena ovat myös kanadansuomalaiset ja jatkosodan tapahtumien heijastuminen heidän omaan yhteiskunnalliseen asemaansa Kanadassa Kanadan viholliskansalaisina vuonna 1941. Tutkimus valottaa aikaisemmin pimentoon jääneen siirtolaisryhmän näkökulmia ja osallisuutta jatkosodan kokemushistoriaan.
Tutkimuksen lähdeaineistona käytetään kahta levikiltään suurta suomenkielistä sanomalehteä, jotka ilmestyivät molemmat Kanadan Ontarion alueella. Lähdelehdet ovat Canadan Uutiset (1915) ja Vapaa Sana (1931). Suomenkielisten lähdelehtien rinnalla tutkimuksessa on tarkasteltu vertailumielessä kanadalaisen englanninkielisen Globe and Mail -lehden jatkosota-aiheisia kirjoituksia. Sotauutisten raportoimisen sijaan tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan käänteentekevien poliittisten murroskohtien vaikutusta lehdistön suhtautumistapoihin ja uutisoinnin sävyyn. Tällaisia murroskohtia ovat muun muassa jatkosodan syttyminen, Suomen diplomaattisuhteiden katkeaminen Ison-Britannian ja Kanadan kanssa ja Kanadan sodanjulistus Suomea vastaan. Pohdin myös, millaisin keinoin kanadansuomalaiset onnistuvat tasapainottelemaan kahden sotaa käyvän maan välissä.
Tutkimustulos osoittaa, kuinka talvisodan aikaiset Suomea sympatisoivat mielikuvat karisevat pikkuhiljaa lehdistön kirjoituksista ja uutisoinnin sävy muuttuu kriittisemmäksi. Suomenkielinen lehdistö on englanninkielistä lehdistöä ymmärtäväisempi Suomen tilannetta kohtaan. Vaikka Suomen tilannetta tarkastellaan välillä kriittisesti, pysyy suomenkielinen lehdistö varovaisen sympatisoivana. Muiden kanadalaisten tavoin kanadansuomalaiset toivovat rauhaa ja sodan päättymistä, mutta englanninkielisestä maailmasta poiketen he myös ymmärtävät, miksi Suomi ei pysty irrottautumaan sodasta vuonna 1941 ja antavat hiljaisen tukensa Suomen päätökselle. Kanadan sodanjulistuksen jälkeen kanadansuomalainen lehdistö painottaa Kanadan taistelevan kaikkien demokratioiden puolesta ja Suomen kansan olevan syytön jatkosodan tapahtumiin niin kotimaassaan kuin Kanadassakin.
Lähdelehtien uutisten, artikkelien ja tapahtumailmoitusten avulla on ollut mahdollista muodostaa mielikuva kanadansuomalaisten mukautuvasta identiteetistä, jossa yhdistyvät huoli ja kaipuu vanhaa kotimaata kohtaan, mutta myös vahva velvollisuudentunne ja halu auttaa uutta kotimaata Kanadaa. Tutkimuksessa selviää, kuinka kanadansuomalaisissa lehdissä nousee esiin kanadansuomalaisten ymmärrys erityisasemansa ehdollisuudesta Kanadassa; kanadansuomalaiset saavat elää rauhassa niin kauan kun he ovat lainkuuliaisia ja uskollisia Kanadalle. Lehdistön tuen avulla järjestetyt hyväntekeväisyyskampanjat nousevat kanadansuomalaisten suurimmaksi voimavaraksi Kanadan avustamisessa ja uskollisuuden osoittamisessa. Tutkimuksessa käy ilmi, etteivät kanadansuomalaiset hylkää Suomea tai suomalaisuutta, mutta mitä syvemmälle rajan taakse suomalaissotilaat kulkevat, sen enemmän kanadansuomalaiset painottavat lehdistössään halua ja velvollisuutta auttaa Kanadaa.
Tutkimuksen lähdeaineistona käytetään kahta levikiltään suurta suomenkielistä sanomalehteä, jotka ilmestyivät molemmat Kanadan Ontarion alueella. Lähdelehdet ovat Canadan Uutiset (1915) ja Vapaa Sana (1931). Suomenkielisten lähdelehtien rinnalla tutkimuksessa on tarkasteltu vertailumielessä kanadalaisen englanninkielisen Globe and Mail -lehden jatkosota-aiheisia kirjoituksia. Sotauutisten raportoimisen sijaan tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan käänteentekevien poliittisten murroskohtien vaikutusta lehdistön suhtautumistapoihin ja uutisoinnin sävyyn. Tällaisia murroskohtia ovat muun muassa jatkosodan syttyminen, Suomen diplomaattisuhteiden katkeaminen Ison-Britannian ja Kanadan kanssa ja Kanadan sodanjulistus Suomea vastaan. Pohdin myös, millaisin keinoin kanadansuomalaiset onnistuvat tasapainottelemaan kahden sotaa käyvän maan välissä.
Tutkimustulos osoittaa, kuinka talvisodan aikaiset Suomea sympatisoivat mielikuvat karisevat pikkuhiljaa lehdistön kirjoituksista ja uutisoinnin sävy muuttuu kriittisemmäksi. Suomenkielinen lehdistö on englanninkielistä lehdistöä ymmärtäväisempi Suomen tilannetta kohtaan. Vaikka Suomen tilannetta tarkastellaan välillä kriittisesti, pysyy suomenkielinen lehdistö varovaisen sympatisoivana. Muiden kanadalaisten tavoin kanadansuomalaiset toivovat rauhaa ja sodan päättymistä, mutta englanninkielisestä maailmasta poiketen he myös ymmärtävät, miksi Suomi ei pysty irrottautumaan sodasta vuonna 1941 ja antavat hiljaisen tukensa Suomen päätökselle. Kanadan sodanjulistuksen jälkeen kanadansuomalainen lehdistö painottaa Kanadan taistelevan kaikkien demokratioiden puolesta ja Suomen kansan olevan syytön jatkosodan tapahtumiin niin kotimaassaan kuin Kanadassakin.
Lähdelehtien uutisten, artikkelien ja tapahtumailmoitusten avulla on ollut mahdollista muodostaa mielikuva kanadansuomalaisten mukautuvasta identiteetistä, jossa yhdistyvät huoli ja kaipuu vanhaa kotimaata kohtaan, mutta myös vahva velvollisuudentunne ja halu auttaa uutta kotimaata Kanadaa. Tutkimuksessa selviää, kuinka kanadansuomalaisissa lehdissä nousee esiin kanadansuomalaisten ymmärrys erityisasemansa ehdollisuudesta Kanadassa; kanadansuomalaiset saavat elää rauhassa niin kauan kun he ovat lainkuuliaisia ja uskollisia Kanadalle. Lehdistön tuen avulla järjestetyt hyväntekeväisyyskampanjat nousevat kanadansuomalaisten suurimmaksi voimavaraksi Kanadan avustamisessa ja uskollisuuden osoittamisessa. Tutkimuksessa käy ilmi, etteivät kanadansuomalaiset hylkää Suomea tai suomalaisuutta, mutta mitä syvemmälle rajan taakse suomalaissotilaat kulkevat, sen enemmän kanadansuomalaiset painottavat lehdistössään halua ja velvollisuutta auttaa Kanadaa.