Yksinäisyys yhteiskunnallisen eriarvoisuuden muotona : Sosioekonomisen aseman vaikutus yksinäisyyden kokemukseen ja seurauksiin
Lamberg, Hanne (2022)
Lamberg, Hanne
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205044371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205044371
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan sosioekonomisen aseman ja yksinäisyyden välistä yhteyttä. Yksinäisyys on yksilötasolla haavoittava kokemus, jolla on haitallisia seurauksia niin mielenterveyteen kuin fyysiseen terveyteenkin, mutta se on myös tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Aiemmista tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että yksinäisyys jakautuu väestötasolla epätasaisesti kasautuen herkemmin jo muutenkin heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleville, esimerkiksi työttömille ja pienituloisille.
Tutkielma selvittää, voidaanko yksinäisyyttä pitää yhtenä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden muotona tämän sosioekonomisen ulottuvuuden vuoksi. Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys on ’’Ilmeneekö yksinäisyyttä enemmän matalan sosioekonomisen aseman ryhmissä kuin korkeammissa?’’ ja sitä seuraava toinen tutkimuskysymys on ’’Aiheuttaako yksinäisyys enemmän haittaa matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville?’’ Tutkimuksen pohjan muodostaa aiempi yksinäisyystutkimus niin yhteiskuntatieteiden, terveystieteiden kuin psykologiankin alalta. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiologi Göran Therbornin ajatukset eriarvoisuudesta sekä sosiologi Pierre Bourdieun ajatukset pääomista.
Tutkielman aineistona käytettiin Tietoarkistosta hankittua, 27 851 vastausta sisältänyttä kvantitatiivista aineistoa, jota analysoitiin SPSS-ohjelmalla tilastollisin menetelmin. Sosioekonomista asemaa kuvaavat muuttujat koulutustaso, bruttotulot kuukaudessa ja ammattiasema ristiintaulukoitiin erilaisten yksinäisyysmuuttujien kanssa. Kroonista yksinäisyyttä kuvaavalla muuttujalla havainnollistettiin yksinäisyyden ilmenemistä ja vastattiin ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin ristiintaulukoimalla sosioekonomista asemaa mittaavat muuttujat neljän yksinäisyyden seurausmuuttujan kanssa. Näitä olivat sairastelu, masennus, sosiaalinen pelko ja päihteidenkäyttö.
Tuloksista käy ilmi, että yksinäisyyttä ilmenee enemmän matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Lisäksi tarkastellut yksinäisyyden seuraukset ilmenevät useammin matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Ainoan poikkeuksen tekee päihteidenkäyttö yksinäisyyden seurauksena, sillä sen yhteys sosioekonomiseen asemaan ei ole täysin suoraviivainen. Kaikki saadut tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä ristiintaulukoinnin yhteydessä käytetyn khii toiseen -testin perusteella. Vastaus molempiin asetettuihin tutkimuskysymyksiin on kyllä. Yksinäisyys näyttäytyy aineiston valossa merkittävänä eriarvoisuuskysymyksenä, joka linkittyy tiiviisti matalaan sosioekonomiseen asemaan. Siten yksinäisyys voidaan nähdä yhtenä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden muotona.
Tutkielma selvittää, voidaanko yksinäisyyttä pitää yhtenä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden muotona tämän sosioekonomisen ulottuvuuden vuoksi. Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys on ’’Ilmeneekö yksinäisyyttä enemmän matalan sosioekonomisen aseman ryhmissä kuin korkeammissa?’’ ja sitä seuraava toinen tutkimuskysymys on ’’Aiheuttaako yksinäisyys enemmän haittaa matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville?’’ Tutkimuksen pohjan muodostaa aiempi yksinäisyystutkimus niin yhteiskuntatieteiden, terveystieteiden kuin psykologiankin alalta. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat sosiologi Göran Therbornin ajatukset eriarvoisuudesta sekä sosiologi Pierre Bourdieun ajatukset pääomista.
Tutkielman aineistona käytettiin Tietoarkistosta hankittua, 27 851 vastausta sisältänyttä kvantitatiivista aineistoa, jota analysoitiin SPSS-ohjelmalla tilastollisin menetelmin. Sosioekonomista asemaa kuvaavat muuttujat koulutustaso, bruttotulot kuukaudessa ja ammattiasema ristiintaulukoitiin erilaisten yksinäisyysmuuttujien kanssa. Kroonista yksinäisyyttä kuvaavalla muuttujalla havainnollistettiin yksinäisyyden ilmenemistä ja vastattiin ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin ristiintaulukoimalla sosioekonomista asemaa mittaavat muuttujat neljän yksinäisyyden seurausmuuttujan kanssa. Näitä olivat sairastelu, masennus, sosiaalinen pelko ja päihteidenkäyttö.
Tuloksista käy ilmi, että yksinäisyyttä ilmenee enemmän matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Lisäksi tarkastellut yksinäisyyden seuraukset ilmenevät useammin matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla. Ainoan poikkeuksen tekee päihteidenkäyttö yksinäisyyden seurauksena, sillä sen yhteys sosioekonomiseen asemaan ei ole täysin suoraviivainen. Kaikki saadut tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä ristiintaulukoinnin yhteydessä käytetyn khii toiseen -testin perusteella. Vastaus molempiin asetettuihin tutkimuskysymyksiin on kyllä. Yksinäisyys näyttäytyy aineiston valossa merkittävänä eriarvoisuuskysymyksenä, joka linkittyy tiiviisti matalaan sosioekonomiseen asemaan. Siten yksinäisyys voidaan nähdä yhtenä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden muotona.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8996]