Supportiivinen viestintä ainejärjestön hallituksen toiminnassa

Abstract

Opiskelijajärjestöt ovat tärkeässä roolissa korkeakouluopiskelijoiden yhdistäjänä. Yliopiston ainejärjestöt yhdistävät saman alan opiskelijoita, valvovat opiskelijoiden etuja sekä järjestävät vapaa-ajantoimintaa jäsenilleen. Erityisesti koronapandemia on kuormittanut opiskelijoita sekä järjestötoimijoita. Järjestötoimijoiden jaksamiseen ja tukemiseen on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ainejärjestön hallituksen supportiivinen viestintä tukee hallituksen toimintaa. Tuen antamisesta opiskelijajärjestökontekstissa ei ole vielä tehty tutkimusta. Aihetta on kuitenkin tärkeää tutkia, sillä järjestötoimijat tukevat omalla järjestötoiminnallaan laajemmin myös muiden opiskelijoiden hyvinvointia.

Tutkimusongelmaa lähestyttiin tarkastelemalla, millaista supportiivista viestintää ainejärjestön hallituksessa esiintyy, millaisissa tilanteissa tukemista esiintyy ja miten supportiivinen viestintä edistää ainejärjestön hallituksen jäsenten toimintaa. Tutkimuksen aihetta lähestyttiin Advice Response Theoryn sekä Dual-Process Theory of Supportive Message Outcomesin kautta. Teoriat auttavat hahmottamaan, miten supportiiviseen viestiin reagoidaan ja millaisia vaikutuksia tukea-antavalla viestillä voi vastaanottajassa olla. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui kuusi ainejärjestön hallituksessa toimivaa hallituksen jäsentä kolmesta eri tamperelaisesta ainejärjestöstä. Haastatteluista saatua aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin avulla.

Tuloksista selviää, että tukea annetaan hallituksissa monipuolisesti ja kaikista yleisimmin haastavissa tilanteissa, joskin sitä esiintyy myös onnistumisten jälkeen. Tuloksista on myös havaittavissa yhteys hallituksen ilmapiirin sekä hallituslaisten keskinäisten suhteiden laadun ja supportiivisen viestinnän välillä. Supportiivisen viestinnän voidaan nähdä liittyvän myös hallituksen jäsenten motivaation ja jaksamisen ylläpitoon ja tätä kautta omien ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen hallituskauden aikana.

Tutkimuksen tulokset tuottavat tietoa opiskelijajärjestökontekstista, jota on tutkittu vielä hyvin vähäisissä määrin. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten opiskelijajärjestön hallitustoimintaa voisi kehittää toimijoita paremmin tukevaksi, jotta järjestötoimijat pystyvät omalla toiminnallaan järjestössä tukemaan muita opiskelijoita. Tuloksista voidaan päätellä, että muilta hallituksen jäseniltä saatu supportiivinen viestintä on tärkeässä roolissa yksittäisen hallitustoimijan toiminnan kautta koko hallituksen onnistumisessa ja hallituskauden tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opiskelijajärjestöjen lisäksi myös muissa vapaaehtoisjärjestöissä tai vapaaehtoistoiminnassa.