Havaintoja nautinnon ja itsensä soimaamisen hetkistä näyttelijäntyössäni

Abstract

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan näyttelijäntyötä nautinnon ja itsensä soimaamisen hetkien kautta. Opinnäytteen tarkoituksena on sanoittaa näille hetkille ominaisia piirteitä ja pohtia, miten nämä tunnepohjaiset subjektiiviset kokemukset vaikuttavat näyttelijäntyöllisten ratkaisujen tekemiseen ja tapaan lähestyä näyttelemistä.

Nautintoa kuvaillaan leikkiin johdattavana tekijänä siinä missä itsensä soimaamisen kerrotaan tuottavan työskentelyyn suorittamisen laatua. Nautinnollisuutta avataan ruumiillisten vahvojen tuntumien, yleisön läsnäolon sekä improvisaation tuoman leikkisyyden näkökulmista. Tämän jälkeen pohditaan perinteisen teatterin, psykorealistisen näyttelemisen laadun ja miessukupuolen esittämisen yhteyksiä taipumukseen soimata itseään.

Matkalla tehtyjen havaintojen myötä tunnistetaan, että nautinnon tunteen tavoittelu johdattaa näyttelijää laajaulotteiseen ja ulospäinsuuntautuvaan näyttelemisen laatuun. Näyttelijäntyössä oleellisiksi koetaan hallinta ja toistettavuus sekä ennalta sovitut tekniset sopimukset, joiden todetaan luovan mahdollisuuksia myös improvisaation hyödyntämiseen työskentelyssä. Klovneria nostetaan nautinnolliseksi ja sukupuolirooleista vapauttavaksi esiintymisen muodoksi, jossa maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä ei koeta rajoittavina vaan leikillisinä piirteinä. Perinteisen kohtaustyöskentelyn ja psykorealistisen laadun vaatimuksen taas todetaan tuottavan usein tilaa, jossa näyttelijä saattaa arvottaa omaa tekemistään negatiiviseksi, häpeillä kehoaan ja pyrkiä korostamaan maskuliinisia piirteitään.

Opinnäytteen lopussa todetaan, että oman työskentelyn ymmärtämisen myötä näyttelijä voi alkaa pohtia, miten voisi hyödyntää osaamistaan itselleen vieraimmissa työskentelemisen ja näyttelemisen muodoissa. Päätännössä sanallistetaan, että omasta työskentelystä tulee nautinnollista, kun uskaltaa tehdä päätöksiä ja sitoutua niihin.