Puhetehtävän vaikutus puheen sujuvuuteen neurogeenisessä änkytyksessä: Monitapaustutkimus
Hakkarainen, Sonja; Heino, Iida (2022)
2022
Logopedian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205044360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205044360
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin puhetehtävän vaikutusta puheen sujuvuuteen henkilöillä, joilla on todettu neurogeeninen änkytys. Puhetehtävän tiedetään vaikuttavan puheen sujuvuuteen sen kognitiivisen kuormittavuuden mukaan kehityksellisessä änkytyksessä sekä sujuvasti puhuvilla henkilöillä. Tämänhetkinen tutkimus on kuitenkin ristiriitaista sen suhteen, onko neurogeenisessä änkytyksessä samankaltaista vaihtelua. Puhetehtävän vaikutus on tärkeää ottaa huomioon neurogeenisen änkytyksen arvioinnissa puheterapeutin kliinisessä työssä sekä tutkimuksessa.
Tämän monitapaustutkimuksen aineisto on kerätty osana Penttilän vuonna 2019 julkaistua väitöskirjatyötä. Tutkimushenkilöt rekrytoitiin Aivovammaliiton ja aikuisneurologisten asiakkaiden parissa työskentelevien puheterapeuttien kautta vuosina 2014–2016. Puheaineisto kerättiin neljältä henkilöltä, joilla on todettu neurogeeninen änkytys aivoverenkiertohäiriön tai traumaattisen aivovamman seurauksena. Aineisto muodostui jokaiselta tutkimushenkilöltä nauhoitetuista kolmesta puhetehtävästä, joita olivat lausetoisto, spontaanipuhe ja sarjakuvakerronta. Puhetehtävät valittiin niiden erilaisen kognitiivisen kuormittavuuden perusteella. Puheen sujuvuutta mitattiin änkytysprosentilla, tyypillisten sujumattomuuksien prosentilla ja niistä yhteenlasketulla sujumattomuusprosentilla. Tuloksia tarkasteltiin yksilötasolla sekä ryhmätasolla keskiarvoja tarkastellen.
Ryhmätasolla tarkasteltuna puhetehtävä vaikutti puheen sujuvuuteen henkilöillä, joilla on todettu neurogeeninen änkytys. Sujumattomuuksien määrä kasvoi systemaattisesti puhetehtävän kognitiivisen kuormituksen kasvaessa. Sujumattomuusprosenttien keskiarvo lausetoistossa oli 13,7 %, spontaanipuheessa 20,7 % ja sarjakuvakerronnassa 31,3 %. Sekä änkytyksenkaltaiset että tyypilliset sujumattomuudet kasvoivat samansuuntaisesti. Tuloksissa oli kuitenkin huomattavissa yksilöllistä vaihtelua. Yhdellä tutkimushenkilöllä puhetehtävä ei vaikuttanut sujumattomuuksien määrään. Tutkimustulokset antavat siis aihetta epäillä, että puhetehtävä vaikuttaa puheen sujuvuuteen neurogeenisessä änkytyksessä, mutta vaihtelussa näyttäisi olevan yksilöllisiä eroja.
Tämän monitapaustutkimuksen aineisto on kerätty osana Penttilän vuonna 2019 julkaistua väitöskirjatyötä. Tutkimushenkilöt rekrytoitiin Aivovammaliiton ja aikuisneurologisten asiakkaiden parissa työskentelevien puheterapeuttien kautta vuosina 2014–2016. Puheaineisto kerättiin neljältä henkilöltä, joilla on todettu neurogeeninen änkytys aivoverenkiertohäiriön tai traumaattisen aivovamman seurauksena. Aineisto muodostui jokaiselta tutkimushenkilöltä nauhoitetuista kolmesta puhetehtävästä, joita olivat lausetoisto, spontaanipuhe ja sarjakuvakerronta. Puhetehtävät valittiin niiden erilaisen kognitiivisen kuormittavuuden perusteella. Puheen sujuvuutta mitattiin änkytysprosentilla, tyypillisten sujumattomuuksien prosentilla ja niistä yhteenlasketulla sujumattomuusprosentilla. Tuloksia tarkasteltiin yksilötasolla sekä ryhmätasolla keskiarvoja tarkastellen.
Ryhmätasolla tarkasteltuna puhetehtävä vaikutti puheen sujuvuuteen henkilöillä, joilla on todettu neurogeeninen änkytys. Sujumattomuuksien määrä kasvoi systemaattisesti puhetehtävän kognitiivisen kuormituksen kasvaessa. Sujumattomuusprosenttien keskiarvo lausetoistossa oli 13,7 %, spontaanipuheessa 20,7 % ja sarjakuvakerronnassa 31,3 %. Sekä änkytyksenkaltaiset että tyypilliset sujumattomuudet kasvoivat samansuuntaisesti. Tuloksissa oli kuitenkin huomattavissa yksilöllistä vaihtelua. Yhdellä tutkimushenkilöllä puhetehtävä ei vaikuttanut sujumattomuuksien määrään. Tutkimustulokset antavat siis aihetta epäillä, että puhetehtävä vaikuttaa puheen sujuvuuteen neurogeenisessä änkytyksessä, mutta vaihtelussa näyttäisi olevan yksilöllisiä eroja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8235]