Luontotoiminnan hyvinvointivaikutukset lintujen rengastajilla

Abstract

Tässä väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin tietyn luontoharrastajaryhmän, lintujen rengastajien, luonnossa olemisen tapoja, motiiveja ja mielipaikkoja. Erityisesti syvennyttiin tutkimaan luonnossa vietetyn ajan koettua merkitystä sekä luonnossa oleskelun yhteyttä tiettyihin hyvinvoinnin osatekijöihin: elämäntyytyväisyyteen, myönteisten ja kielteisten tuntemusten yleisyyteen ja koettuun terveyteen.

Tarkastelun lähtökohtana toimi ajatus siitä, että luonnon hyvinvointivaikutuksia selittävät tarkkaavaisuuden elpymisen teoria (ART) ja fysiologisen palautumisen teoria (SRT) sopisivat omalta osaltaan valottamaan luonnon ja hyvinvoinnin yhteyttä lintujen rengastajilla, mutta selittäisivät vain osittain tämän aktiivisen luontoharrastajaryhmän luonnosta saamia hyvinvoinnin kokemuksia. Ymmärrystä siitä, miten rengastaminen on yhteydessä tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kokemuksiin tässä luontoa arvostavassa harrastajajoukossa arveltiin voitavan syventää osuvalla tavalla tarkastelemalla rengastusta myös itsemääräämisteorian sekä joidenkin onnellisuuden ja elämäntyytyväisyyden olemusta koskevien teorioiden avulla. Oletuksena oli, että luonnossa rengastaen tai muilla tavoin vietetty aika osoittaisi myönteisiä yhteyksiä hyvinvointiin, ja että tämä yhteys välittyisi osaltaan mieluisissa luontopaikoissa koetun elpymisen kautta. Oletuksena oli myös, että rengastajat toisivat myönteisessä valossa esille rengastustoimintaansa liittyviä taidokkuuden, valinnanvapauden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Vielä oletuksena oli, että rengastus tuottaisi runsaasti luonnossa toimimiseen yhdistyviä mielihyvän tuntemuksia ja merkityksellisen toiminnan kokemuksia.

Tämä monimenetelmäinen tutkimus toteutettiin keräämällä aineistoa rengastajista ensin kyselylomakkeen ja sitten haastattelujen avulla. Kokonaisotantana tehty tiedonkeruu kyselylomakkeella toteutui yhteistyössä luonnontieteellisen keskusmuseon alaisuudessa toimivan rengastustoimiston kanssa. Rengastustoimistolta lähtevään sähköiseen tiedotuspostiin liitettiin marraskuussa 2015 kyselylomakkeen e-linkki rengastajien (n = 693) vastattavaksi. Kyselylomake postitettiin paperisena sille pienelle osalle (n = 26) rengastajajoukkoa, joiden sähköpostiosoite ei ollut tiedossa. Kyselytutkimus tapahtui pääosin marraskuun 2015 aikana, mutta pieni osa tutkimuslomakkeista palautui vielä kevään 2016 aikana. Kaikkiaan lomakkeita palautui 251 (vastausprosentti 36,2 %).

Tiedonkeruuta jatkettiin haastattelemalla viittä rengastajayhteisön suosittelemaa ja arvostamaa rengastajaa (n = 5) vuosien 2016 ja 2017 aikana 2-4 kertaa kutakin. Näistä 18 haastattelusta syntyi noin 18 tunnin mittainen litteroitu aineisto. Lisäksi ymmärrystä rengastajista kertyi haastattelujen ympärillä ja ohessa tutkijan tutustuessa haastateltavien rengastustoimintaan, osallistuessa rengastajien alueelliseen ja kansalliseen kokoukseen ja tapaamalla rengastajia erilaisissa toimintaympäristöissä kuten lintuasemalla, meren rannalla, talvisessa metsässä tai haastateltavan kotona.

Tutkimuksen aineisto tuotti osin toisiaan täydentäviä, osin ristiriitaisia tuloksia luonnon ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Luonnossa rengastustoiminnassa vuoden mittaan vietetty aika, olipa se runsasta tai vähäistä, ei oletusten vastaisesti osoittanut tilastollista yhteyttä mihinkään kyselylomakkeessa kartoitettuun hyvinvoinnin osatekijään. Kuitenkin haastatteluista välittyi runsaasti positiivisia tunnekokemuksia ja merkityksen ja tyytyväisyyden tuntemuksia luontoon ja rengastusretkiin liittyen. Tilastollisessa aineistossa monipuolinen aktiivinen luontotoiminta (luontoliikunta, marjastus, retkeily ym. yksin tai läheisten kanssa) oli myönteisessä yhteydessä elämäntyytyväisyyteen, positiivisiin tunteisiin ja koettuun terveyteen. Monipuolisen aktiivisen luontotoiminnan myönteinen yhteys elämäntyytyväisyyteen välittyi osin luonnossa koetun elpymisen kautta.

Luonnossa tunnelmointi sekä alkuperäisen ja koskemattoman luonnon arvostaminen olivat puolestaan yllättävästi myönteisessä tilastollisessa yhteydessä negatiivisten tunteiden yleisyyteen. Negatiivisten tunteiden kokemisen ja luontotunnelmoinnin yhteys voi kertoa siitä, että luonto koetaan tärkeänä voimien kokoamisen ja luonnonrauhaan vetäytymisen paikkana silloin, kun mielessä on negatiivista kuormaa. Toisaalta myös herkkyys aistia luonnon tunnelmaa voi altistaa negatiivisille tunteille etenkin silloin, kun luonnossa kulkijalla on osaamista huomata rakkaiksi tulleidenluontopaikkojen ja lintulajien hädänalainen tila.

Luonnon elvyttävät ominaisuudet tulivat aineistossa monin tavoin esille. Etenkin luonnosta lumoutuminen ja monet aistiperäiset mielihyvän kokemukset koettiin tiheään toistuviksi tilanteiksi rengastusretkillä. Fysiologinen elpyminen luonnossa ei näyttäytynyt tärkeänä tai edes mahdollisena tässä luontoharrastajaryhmässä. Rengastustoimet kuvautuivat väsyttävinä, jännittävinä ja toisinaan jopa vaarallisina. Yhteisöllisyys kuvautui tärkeänä voimavarana ja jopa rengastamisen suolana: oman innostuksen jakaminen muiden samanmielisten kanssa innosti osallistumaan yhteisiin kokoontumisiin tai jakamaan oppimisen ja onnistumisen kokemuksia eri kanavia pitkin. Oman taidokkuuden mittaaminen haasteellisissa tilanteissa tuotti toistuvia, koukuttaviavirtauskokemuksia.

Ympäristöpsykologian tutkimuksissa käytettyjen tarkkaavuuden elpymisen teorian ja fysiologisesta stressistä palautumisen teorian käsitteiden osuvuutta ei ole aikaisemmin tarkasteltu yhteydessä aktiivisten luontoharrastajien hyvinvointiin näin laajaa monimenetelmäistä aineistoa hyödyntäen. Tämä tutkimus pyrkii tarkentamaan ja täsmentämään näiden teorioiden selitysarvoa ottamalla tutkimuskohteeksi luonnossa paljon liikkuvat rengastajat. Tutkimus pyrkii myös rakentamaan aiempaa laajempaa ymmärrystä luonnon merkityksestä tunne- ja aistikokemusten, hyvinvoinnin ja itsen toteuttamisen paikkana.

Tutkimuksen tulokset heijastavat hyvinvoinnin käsitteen moniulotteisuutta ja tuovat osaltaan näkyviksi hyvinvoinnin mittaamisen haasteita. Elämäntyytyväisyyden arvioiminen lomakkeen yleisluontoisilla väittämillä on erilainen kognitiivinen ja sosiaalinenkin prosessi kuin kasvotusten keskustelussa esille tuotu kuvaus tyytyväisyyden aiheista tai huippukokemuksista. Rengastukseen liitettiin haastatteluissa runsaasti positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia, ja haastateltavat kokivat vaikeaksi kuvitella elämää ilman rengastusta. Huolimatta rengastuksen kiistämättömästä merkityksellisyydestä haastateltaville määrittivät kuitenkin perhe, terveys ja työ pitkälti sitä, kuinka hyväksi tai huonoksi kulunut vuosi arvioitiin. Vapaa-ajan merkitys elämäntyytyväisyydelle näyttäytyy tämän tutkimuksen pohjalta yhtenä pienenä osana isossa hyvinvoinnin palapelissä.

The aim of this thesis is to broaden the understanding of the connection between well-being and nature by taking a closer look to a group of nature enthusiasts, bird ringers, and studying their motives, favorite places and the ways of spending time in nature. The focus of this thesis was especially on the meaning and importance that was given to different ways of spending time in nature, and the connection between nature exposure and certain aspects of well-being: life satisfaction, positive and negative affect and perceived health.

It was assumed that theories explaining restorative and well-being effects of nature exposure, Attention Restoration Theory (ART) and Stress Reduction Theory (SRT) would cover most but not all aspects of the connection between nature exposure and well-being of active nature enthusiasts like bird ringers. It was further assumed that Self-determination Theory and certain theories about the essence of well-being and happiness would be beneficial in gaining a deeper undestanding of the role that goal-driven behavior and personal nature experiences have in the whole of nature enthusiasts’ well-being. In the light of before mentioned theoretical background certain assumptions were made: first, that time spent in nature in bird ringing activities or in other kind of activities would have positive connection to wellbeing and this connection would be mediated by restorative experiences of nature exposure; second, that compentence, autonomy and connection would be brought forward in bird ringers’ narratives as essential positive elements of ringing activities; and third, that ringing activities would produce a rich array of enjoyable and meaningful experiences.

A multi-method study was designed to gather data in two major steps, first with a questionnaire sent to all ringers (n = 693) and then with in-depth interviews. An e-link for the questionnaire was sent with an informational e-mail in co-operation with the Ringing centre in November 2015. Questionnaire was sent in a paper-form in traditional mail for a small group of ringers (n = 26) who had not stated their e-mail address in Ringing centre’s register. Almost all questionnaire data was gathered in November 2015. Some individual questionnaires were still returned in spring 2016, making the over-all response-rate 36,2 % (n = 251).

Data was further gathered by making in-depth interviews with 5 ringers recommended or in other ways highly appreciated by the ringing community. Interviews were made in different seasons during a one-year period in 2016 and 2017, and meeting 2 to 4 times with each ringer. Altogether 18 interviews took place in different settings chosen by the interviewee, creating approximately 18 hours of transcribed interview data. During and around the interview sessions researcher visited some favorite places of the interviewees, participated and observed their ringing activities and took part in one national and one local ringing meeting. While doing the interviews the researcher witnessed some of the richness of different nature settings where ringing activities take place like bird observatories, waterfronts, forests and home yards, to name just a few.

Analysing the data gained by different methods produced both complementing and conflicting results of how ringers’ well-being and nature exposure are connected. In contrast to what had been assumed, the yearly amount of time spent in ringing activities in nature settings showed no statistical connection to well-being in questionnaire data. However, the description of ringing activities in interviews contained many different kinds of positive, meaningful and satisfactory experiences. Statistical analysis revealed that versatile nature activities (exercising, berry picking, backpacking etc. either alone or with others) were positively connected to life satisfaction, positive affect and perceived health. The positive connection between versatile nature activities and life satisfaction was partly mediated by restoration experienced in nature.

It came as a surprise that the importance of spending time in old forests and other kinds of wild natural settings, appreciating their untamed athmosphere and feeling connected to nature was in positive statistical connection with negative affect. This connection may be explained by the importance of having a possibility to retreat oneself in peaceful nature setting when burdened with negative thoughts. Another explanation to the connection between nature appreciation and negative affect would be that a nature enthusiast may readily notice and grieve upon nature’s distress.

The restorative elements of nature were often mentioned in ringers’ comments and narratives. Fascination in nature and many pleasurable sensing experiences were described to be frequent elements of ringing activities. While mental restoration was readily recognised, physiological restoration in nature seemed to be unimportant, ignored and even impossible for ringers. Ringing activities were described as exhausting, exciting and even dangerous at times. Ringing community came across as an important resource and, at times, even as the most central element of the ringing activity. Sharing the exciting expriences with the like-minded inspired the ringers to take part in national and local meetings, and to share their successes and misadventures through different kinds of media. Facing challenging endeavours and putting ones’ ringing skills in test time after time produced recurrent flow experiences.

The results reflect the multidimensional concept of well-being and the challenges with respect to capturing the essential elements. Judging ones’ life satisfaction with general claims while completing a questionnaire by oneself is a different cognitive and social process than explaining your views with your own words to an interested person. The interviewed ringers found it difficult to imagine their life without being able to ring the birds. Spending time in ringing activities was connected to many positive things in their lives. Even when ringing appeared to be of central importance, the evaluation of good and bad things of the by-gone year were based on the quality of family life, state of health and work situation. Spending leisure time in meaningful nature activities seems to be just one small piece in the large puzzle of well-being.