Voiko hyvän vaikutelman avulla ansaita työpaikan? : Vaikutelman luominen viestinnällä työhaastattelussa

Abstract

Työhaastattelu on vuorovaikutustilanne, jossa molemmilla osapuolilla on tavoitteenaan luoda onnistunut vaikutelma rajallisessa ajassa. Rajallisen ajan lisäksi työhaastattelusta on löydettävissä liuta muita erityispiirteitä, jotka esiintyvät harvassa vuorovaikutustilanteessa yhtäaikaisesti. Näihin erityispiirteisiin lukeutuvat muun muassa vuorovaikutuskumppanien kohtaaminen ensimmäistä kertaa, molemminpuolinen epävarmuus sekä epäsymmetriset valtasuhteet osallistujien välillä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan työnhakijan viestinnällään rakentamaa vaikutelmaa ja sen yhteyttä rekrytointipäätökseen, ja toivomme tutkielmamme kirkastavan ajatusta siitä, millainen rooli viestinnällä on työnhakijan vaikutelman rakentamisessa. Keskitymme tutkielmassamme työnhakijan luomaan vaikutelmaan rekrytoijan näkökulmasta, sillä tästä näkökulmasta tarkasteltuna voimme parhaiten havainnoida työhaastattelua vuorovaikutusta ohjaavan osapuolen silmin.

Tutkittavaa ilmiötä lähestytään expectancy violations -teorian sekä elaboration likelihood -mallin avulla. Kolmen tutkimuskysymyksemme avulla selvitämme työhaastattelun viestinnälle asetettuja odotuksia, tarkastelemme viestinnän merkitystä vaikutelman rakentamisessa ja arvioimme vaikutelman hallinnan hyötyjä työhaastattelussa. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun ja kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseemme osallistui viisi viestinnän alalta valmistunutta rekrytoinnin parissa työskentelevää henkilöä, ja haastateltujen rekrytoijien korkea viestintäosaamisen taso johti kattaviin vastauksiin työnhakijan viestinnän erittelyyn keskittyvissä kysymyksissä. Laadullisen tutkielmamme tutkimusmetodina käytimme temaattista analyysia.

Tutkimuksemme tulosten mukaan rekrytoijat arvioivat hakijan vaikutelmaa yhtenä perusteena rekrytointipäätökselle. Vaikutelma auttaa arvioimaan hakijan soveltuvuutta työyhteisöön, kielii työnhakijan vuorovaikutusosaamisesta sekä kyvykkyydestä selvitä erilaisista työelämän tilanteista ja voi vahvistaa muun osaamisen perusteella tehtyä päätöstä valita hakija työtehtävään. Tuloksista nousi esiin se, että luodakseen mahdollisen hyvän vaikutelman hakijan on pyrittävä hallitsemaan sekä verbaalista että nonverbaalista viestintäänsä. Tärkeimpänä tuloksenamme pidämme havaintoamme siitä, että rekrytoijat näkevät korkean viestintäosaamisen tason näyttäytyvän työhaastattelussa hyvänä vaikutelmana, ja näin ollen viestintätaitojaan kehittämällä voi kehittää rakentamaansa vaikutelmaa ja jopa parantaa menestymistään työhaastatteluissa. Tutkielmamme laajentaa viestinnän alalla tehtyä vaikutelman tutkimusta ja käytännön tasolla siitä voivat hyötyä sekä rekrytoijat että työnhakijat.