Uuden tuotantopaikan valinta globaalissa toimintaympäristössä

Abstract

Uuden tuotantopaikan valintaprosessi alkaa yrityksen tarpeesta joko siirtää nykyistä tuotantoa tai perustaa uutta tuotantokapasiteettia. Tämä sijaintipäätös hyvin moniulotteinen ja mielenkiintoinen, sillä valinta on yritykselle sekä operatiivisesti että strategisesti suuri ja kauaskantoinen. Tämän kandidaatintyön tavoitteena onkin selvittää yleisimpiä ja tärkeimpiä valintakriteerejä, joiden perusteella yritys valitsee uuden tuotantopaikan. Samalla syntyy käsitys erilaisten maantieteellisten alueiden houkuttelevuudesta tuotantopaikoiksi sekä ajankohtaisista trendeistä yritysten tuotantopaikkavalinnoissa. Tämä tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa tiedonhakusuunnitelman mukaisesti haettiin ja analysoitiin kirjallisuuslähteitä, joiden perusteella syntyi vastaukset tutkimuskysymyksiin.

Teoriaosuudessa esitellään yritysten yleisimpiä valintakriteerejä tuotantopaikalle, jotka voidaan jakaa kolmeen pääkriteeriin. Näitä ovat suorat kustannuskriteerit, paikalliset resurssit sekä toimitusketjuun ja markkinastrategiaan liittyvät tekijät. Kustannuksia voidaan eritellä edelleen työvoima- ja resurssikustannuksiin samoin kuin paikallisia resursseja vielä osaamiseen ja laatuun sekä toimintaympäristöön sopeutumiseen.

Teoriaosuuden perusteella pystytään seuraavaksi muodostamaan näkemys kolmen erilaisen maantieteellisten alueen heikkouksista ja vahvuuksista tuotantopaikalle. Kehittyneillä länsimailla on hyvin erilaiset ominaispiirteet verrattuna kehittymättömiin Kaakkois-Aasian maihin, erityisesti kustannuskriteerien ja paikallisten resurssien osalta. Aasian kustannustaso on matala, mutta toisaalta laatu ja osaaminen on länsimaita heikompaa. Vastaavasti länsimaiden eduksi muodostuu usein sekä logistinen että kulttuurillinen etäisyys. Kolmantena alueena tietynlaiseksi välimuodoksi edellä mainituille alueille muodostui tutkimuksessa Itä-Euroopan kehittyvät alueet, joiden vahvuutena on tasalaatuisuus useimmilla valintakriteereillä.

Lopulta kytkettään ajankohtainen toimintaympäristö osaksi edellisten lukujen tuloksia, jolloin pystytään luomaan kokonaiskuva muutoksista sekä yritysten valintakriteeristöissä että alueiden ominaispiirteissä. Tuoreimman kirjallisuuden perusteella havaittiinkin merkittävimmiksi trendeiksi Kiina-ilmiön laantuminen ja kääntyminen, kestävä kehitys sekä riskienhallinnan korostuminen. Näillä kaikilla on samansuuntaisia vaikutuksia, joiden perusteella on syytä olettaa tuotannon painopisteen kääntymistä jälleen kohti länsimaita ja Itä-Eurooppaa.