Hur ser språklärare den tidigarelagda svenskundervisningen i årskurs sex? : En kvalitativ intervjustudie av fem språklärares uppfattningar om och erfarenheter av svenskundervisningen i årskurs sex
Vesala, Emma (2022)
2022
Pohjoismaisten kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Scandinavian Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205034261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205034261
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kieltenopettajien näkemyksiä ja kokemuksia varhennetusta ruotsin opettamisesta kuudennella luokalla. Tarkempana tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kieltenopettajat Pirkanmaalla näkevät kuudennella luokalla opetettavan B1-ruotsin sekä minkälaisia kokemuksia heillä on kuudesluokkalaisten suhtautumisesta ja motivaatiosta suhteessa B1-ruotsiin. Olen myös kiinnostunut selvittämään, miten kieltenopettajat näkevät B1-ruotsin opettamisen mahdollisen varhentamisen alakoulussa.
Tutkimukseni teoreettinen tausta pohjautuu Opetushallituksen (2014) perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin koskien kielten ja erityisesti B1-ruotsin opetusta. Tämän lisäksi esittelen erilaisia kieltenopetuksen teorioita, toisen kielen oppimista, lasten kielenoppimista sekä motivaatiota suhteessa oppimiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla etähaastatteluilla viiden kieltenopettajan kanssa joulu- ja tammikuun 2021–2022 aikana. Kieltenopettajat ovat koulutukseltaan aineenopettajia ja he ovat kaikki opettaneet B1-ruotsia kuudennella luokalla. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kieltenopettajat kokevat kuudennella luokalla opetettavan B1-ruotsin pääasiassa positiivisena asiana. Kieltenopettajat nostavat B1-ruotsista hyvinä puolina esiin mm. kuudesluokkalaisten innostuneisuuden uusille asioille ja kuudesluokkalaisten hyvän motivaation ruotsin oppimiseen. Toisaalta huonoina puolina B1-ruotsin opettamisesta kuudennella luokalla kieltenopettajat nostavat esiin esimerkiksi yläkoulun ruotsin opetuksen tuntimäärän vähenemisen sekä B1-ruotsin opettamisen kuudennella luokalla mahdollisesti luokanopettajan toimesta.
Kieltenopettajat näkevät, että kuudesluokkalaiset suhtautuvat pääasiallisesti positiivisesti B1-ruotsin opetukseen ja oppimiseen. Osa kieltenopettajista kuitenkin kokee, että myös kuudennella luokalla on negatiivista suhtautumista ruotsin opetukseen. Suurin osa kieltenopettajista näkee, että kuudesluokkalaisten motivaatio oppia ruotsia on hyvä. Motivaatiossa oppia ruotsia on havaittavissa kuitenkin myös vaihtelua. Kaikki kieltenopettajat nostavat esiin, että pelillisyys ja leikit ovat kuudesluokkalaisten oppimismotivaatiota lisääviä opetustapoja. Suurin osa kieltenopettajista suhtautuu skeptisesti B1-ruotsin varhentamiseen alkamaan yhä aiemmin alakoulussa. Kieltenopettajien mielestä nykyinenkin malli vähentyneiden yläkoulun B1-ruotsin vuosiviikkotuntimäärien vuoksi on haitallinen oppilaiden ruotsin kielitaitoja ajatellen.
Tutkimukseni teoreettinen tausta pohjautuu Opetushallituksen (2014) perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin koskien kielten ja erityisesti B1-ruotsin opetusta. Tämän lisäksi esittelen erilaisia kieltenopetuksen teorioita, toisen kielen oppimista, lasten kielenoppimista sekä motivaatiota suhteessa oppimiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla etähaastatteluilla viiden kieltenopettajan kanssa joulu- ja tammikuun 2021–2022 aikana. Kieltenopettajat ovat koulutukseltaan aineenopettajia ja he ovat kaikki opettaneet B1-ruotsia kuudennella luokalla. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kieltenopettajat kokevat kuudennella luokalla opetettavan B1-ruotsin pääasiassa positiivisena asiana. Kieltenopettajat nostavat B1-ruotsista hyvinä puolina esiin mm. kuudesluokkalaisten innostuneisuuden uusille asioille ja kuudesluokkalaisten hyvän motivaation ruotsin oppimiseen. Toisaalta huonoina puolina B1-ruotsin opettamisesta kuudennella luokalla kieltenopettajat nostavat esiin esimerkiksi yläkoulun ruotsin opetuksen tuntimäärän vähenemisen sekä B1-ruotsin opettamisen kuudennella luokalla mahdollisesti luokanopettajan toimesta.
Kieltenopettajat näkevät, että kuudesluokkalaiset suhtautuvat pääasiallisesti positiivisesti B1-ruotsin opetukseen ja oppimiseen. Osa kieltenopettajista kuitenkin kokee, että myös kuudennella luokalla on negatiivista suhtautumista ruotsin opetukseen. Suurin osa kieltenopettajista näkee, että kuudesluokkalaisten motivaatio oppia ruotsia on hyvä. Motivaatiossa oppia ruotsia on havaittavissa kuitenkin myös vaihtelua. Kaikki kieltenopettajat nostavat esiin, että pelillisyys ja leikit ovat kuudesluokkalaisten oppimismotivaatiota lisääviä opetustapoja. Suurin osa kieltenopettajista suhtautuu skeptisesti B1-ruotsin varhentamiseen alkamaan yhä aiemmin alakoulussa. Kieltenopettajien mielestä nykyinenkin malli vähentyneiden yläkoulun B1-ruotsin vuosiviikkotuntimäärien vuoksi on haitallinen oppilaiden ruotsin kielitaitoja ajatellen.