Märkätilaelementtien käytön suorituskykyvaikutukset asuinrakentamisessa
Varjonen, Juuso (2022)
Varjonen, Juuso
2022
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205024244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205024244
Tiivistelmä
Rakennusalan tuotantoprosessin tuottavuuden alhainen vuosittainen kasvuprosentti on ollut jo pitkään keskustelun aiheena. Rakennusalan tuottavuusongelma ei vain rajaudu Suomeen, vaan ongelma on maailmanlaajuinen. Tuottavuuden kasvun kehittyminen rakennusalalla ei ole riittävällä tasolla kattamaan laatuvaatimuksien ja materiaalihintojen aiheuttamat kustannuksien nousut tuotannossa. Tästä syystä asuinrakennuksien hinnat ovat kohonneet erityisesti pääkaupunkiseudulla kuluttajien kipurajoille. Tuottavuuden parantaminen rakennusalalla onkin hyvä mahdollisuus luoda kilpailuetua muihin rakennusliikkeisiin nähden. Tutkimuksessa tuottavuusongelmaa lähestytään etsimällä ratkaisua modulaarisesta esivalmistuksesta, erityisesti märkätilaelementtien käytöstä rakennustuotannossa. Tutkimuksen tilaajana toimii Skanska Talonrakennus Oy. Tutkimuksessa tavoitteena on tunnistaa märkätilaelementtien potentiaali tuottavuuden parantamisessa ja kehittää rakennusliikkeen tuotantoprosessia tutkimustuloksien avulla.
Kirjallisuuskatsauksessa lähestymään ongelmaa selvittämällä, miten modulaarinen rakentaminen on vastannut tuottavuusongelmaan muualla maailmassa ja minkälaisia vaikutuksia rakennushankkeen suorituskykyyn on tunnistettu modulaarisesta rakentamisesta. Vaikutuksia verrataan tuotannon 5 suorituskykytavoitteeseen, joita ovat laatu, nopeus, luotettavuus, joustavuus ja kustannukset sekä yhteiskuntavastuullisuuden 3 näkökulmaan taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Tutkimuksessa käytetään märkätilaelementtien käytön vaikutuksien luokitteluun SWOT-analyysia. SWOT-analyysin pohjalta tunnistetut vaikutukset pyritään joko vahvistamaan tai kumoamaan suorituskykyvertailun avulla, jossa käytetään neljästä toteutuneesta rakennushankkeesta saatuja tietoja. Tutkittavista hankkeista kaksi on täyselementtikohteita, eli kohteissa käytetään märkätilaelementtejä ja loput kaksi kohdetta ovat paikallarakennettavilla märkätiloilla. Haastattelututkimusta käytetään laajemman analyysin tekemiseen suorituskykyvertailun lisäksi. Haastattelututkimuksessa tarkennetaan vertailtavien hankkeiden tietoja ja hyödynnetään asiantuntijoiden osaamista märkätilaelementtien käytöstä. Lopuksi SWOT-analyysin tuloksien pohjalta kehitetään märkätilaelementin käyttöä TOWS-analyysin strategiasuosituksien avulla.
Tutkimuksen tuloksissa tunnistettiin märkätilaelementin käytöllä vahvuuksia, kuten nopeutunut rakennusaika, parantunut resurssitehokkuus, laatu, työturvallisuus ja vähentyneet ympäristövaikutukset. Heikkouksiksi tunnistettiin mm. korkeammat rakennuskustannukset, huono joustavuus, enemmän suunnittelutyötä, kokemuksen puute ja se, ettei eduista ole selkeää ymmärrystä. Mahdollisuuksina tunnistettiin tuottavuuden kehitys, kestävä rakentaminen, ja yhteistyökumppanuudet. Uhkina tunnistettiin markkinoiden hyväksynnän puute, toimittajien pieni määrä ja yleisien standardien ja käytäntöjen puute.
TOWS-analyysin kehityssuosituksina kehitettiin useampi strategia, joilla voidaan hyödyntää mahdollisuuksia, muuttaa heikkoudet vahvuuksiksi sekä vastataan ulkoisiin uhkiin neutralisoimalla ne. Tutkimus antaa hyvän suunnan märkätilaelementin käytön pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä hyviä aiheita kehitys- ja tutkimustöille, joilla parannetaan tuotannon tuottavuutta märkätilaelementti kohteissa ja mahdollistetaan kestävämpää rakentamista tulevaisuudessa. The low annual growth rate of productivity in the construction sector has been a topic of debate for a long time. The productivity problem in the construction sector is not only limited to Finland, but the problem is global. The development of productivity growth in the construction sector is not sufficient to cover the cost increases in production due to quality requirements and material price. For this reason, the prices of residential buildings have increased, particularly in the Capital Region, to consumers' pain limits. Improving productivity in the construction sector is therefore a good chance to create a competitive advantage over other construction companies. In research, the productivity problem is approached by looking for a solution in modular prefabrication, especially the use of bathroom elements in construction production. The study is commissioned by Skanska Talonrakennus Oy. The aim of the study is to identify the potential of bathroom elements for productivity improvement and to develop the production process of the construction shop through the results of the research.
In a literature review to approach the problem by exploring how modular construction has responded to the productivity problem in other parts of the world and what effects on building-project performance have been identified from modular construction. The effects are compared with the 5 performance objectives of production, which are quality, speed, reliability, flexibility, and cost and socially responsible 3 aspects of economic, social, and environmental impacts. The study uses SWOT analysis of the effects of the use of bathroom elements. The effects observed based on SWOT analysis are intended to either confirm or refute through performance comparison using data from four realized construction projects. Two projects in the study are full-element buildings, which means bathroom elements are used in the sites, among structural other elements and the remaining two sites have on-site bathrooms. Interview research is used to conduct broader analysis in addition to performance comparison. The interview study refines the data of the projects being compared and makes use of experts' expertise in the use of bathroom elements. Finally, based on the results of the SWOT analysis, the use of the bathroom elements is developed using the strategy of TOWS analysis.
The results of the study identified strengths such as accelerated construction time, improved resource efficiency, quality, occupational safety, and reduced perimeter effects. Weaknesses included higher construction costs, poor flexibility, more design work, lack of experience and lack of clear understanding of the benefits. Productivity development, sustainable construction, and collaborative partnerships were identified as opportunities. The threats were identified as lack of market acceptance, small number of suppliers and lack of general standards and practices.
As development recommendations for TOWS analysis, several strategies were developed to exploit opportunities, transform weaknesses into strengths, and to respond to external threats by neutralizing them. The research provides good direction for the long-term development of the use of bathroom elements and good topics for development and research work to improve production productivity in bathroom element gesture sites and enable more sustainable construction in the future.
Kirjallisuuskatsauksessa lähestymään ongelmaa selvittämällä, miten modulaarinen rakentaminen on vastannut tuottavuusongelmaan muualla maailmassa ja minkälaisia vaikutuksia rakennushankkeen suorituskykyyn on tunnistettu modulaarisesta rakentamisesta. Vaikutuksia verrataan tuotannon 5 suorituskykytavoitteeseen, joita ovat laatu, nopeus, luotettavuus, joustavuus ja kustannukset sekä yhteiskuntavastuullisuuden 3 näkökulmaan taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Tutkimuksessa käytetään märkätilaelementtien käytön vaikutuksien luokitteluun SWOT-analyysia. SWOT-analyysin pohjalta tunnistetut vaikutukset pyritään joko vahvistamaan tai kumoamaan suorituskykyvertailun avulla, jossa käytetään neljästä toteutuneesta rakennushankkeesta saatuja tietoja. Tutkittavista hankkeista kaksi on täyselementtikohteita, eli kohteissa käytetään märkätilaelementtejä ja loput kaksi kohdetta ovat paikallarakennettavilla märkätiloilla. Haastattelututkimusta käytetään laajemman analyysin tekemiseen suorituskykyvertailun lisäksi. Haastattelututkimuksessa tarkennetaan vertailtavien hankkeiden tietoja ja hyödynnetään asiantuntijoiden osaamista märkätilaelementtien käytöstä. Lopuksi SWOT-analyysin tuloksien pohjalta kehitetään märkätilaelementin käyttöä TOWS-analyysin strategiasuosituksien avulla.
Tutkimuksen tuloksissa tunnistettiin märkätilaelementin käytöllä vahvuuksia, kuten nopeutunut rakennusaika, parantunut resurssitehokkuus, laatu, työturvallisuus ja vähentyneet ympäristövaikutukset. Heikkouksiksi tunnistettiin mm. korkeammat rakennuskustannukset, huono joustavuus, enemmän suunnittelutyötä, kokemuksen puute ja se, ettei eduista ole selkeää ymmärrystä. Mahdollisuuksina tunnistettiin tuottavuuden kehitys, kestävä rakentaminen, ja yhteistyökumppanuudet. Uhkina tunnistettiin markkinoiden hyväksynnän puute, toimittajien pieni määrä ja yleisien standardien ja käytäntöjen puute.
TOWS-analyysin kehityssuosituksina kehitettiin useampi strategia, joilla voidaan hyödyntää mahdollisuuksia, muuttaa heikkoudet vahvuuksiksi sekä vastataan ulkoisiin uhkiin neutralisoimalla ne. Tutkimus antaa hyvän suunnan märkätilaelementin käytön pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä hyviä aiheita kehitys- ja tutkimustöille, joilla parannetaan tuotannon tuottavuutta märkätilaelementti kohteissa ja mahdollistetaan kestävämpää rakentamista tulevaisuudessa.
In a literature review to approach the problem by exploring how modular construction has responded to the productivity problem in other parts of the world and what effects on building-project performance have been identified from modular construction. The effects are compared with the 5 performance objectives of production, which are quality, speed, reliability, flexibility, and cost and socially responsible 3 aspects of economic, social, and environmental impacts. The study uses SWOT analysis of the effects of the use of bathroom elements. The effects observed based on SWOT analysis are intended to either confirm or refute through performance comparison using data from four realized construction projects. Two projects in the study are full-element buildings, which means bathroom elements are used in the sites, among structural other elements and the remaining two sites have on-site bathrooms. Interview research is used to conduct broader analysis in addition to performance comparison. The interview study refines the data of the projects being compared and makes use of experts' expertise in the use of bathroom elements. Finally, based on the results of the SWOT analysis, the use of the bathroom elements is developed using the strategy of TOWS analysis.
The results of the study identified strengths such as accelerated construction time, improved resource efficiency, quality, occupational safety, and reduced perimeter effects. Weaknesses included higher construction costs, poor flexibility, more design work, lack of experience and lack of clear understanding of the benefits. Productivity development, sustainable construction, and collaborative partnerships were identified as opportunities. The threats were identified as lack of market acceptance, small number of suppliers and lack of general standards and practices.
As development recommendations for TOWS analysis, several strategies were developed to exploit opportunities, transform weaknesses into strengths, and to respond to external threats by neutralizing them. The research provides good direction for the long-term development of the use of bathroom elements and good topics for development and research work to improve production productivity in bathroom element gesture sites and enable more sustainable construction in the future.