Konkurssin ennustaminen tilinpäätöstiedoilla : Altmanin Z-mallin ennustekyky ajankohtaisessa aineistossa
Hakuli, Julia (2022)
2022
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205024243
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205024243
Tiivistelmä
Konkurssilla on lukuisia negatiivisia vaikutuksia yrityksen sidosryhmiin. Konkurssin ennustamisella pyritään suojelemaan sidosryhmien etuja ja minimoimaan mahdollisia tappioita. Tutkielmassa tarkastellaan, miten konkurssia ennustetaan tilinpäätöstiedoilla ja testataan tilastollisin menetelmin Altmanin (1968) konkurssiennustemallin ennustekykyä. Tutkielmassa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: voidaanko yhtiön konkurssia ennustaa tilinpäätöstiedoilla, voidaanko Altmanin Z-mallilla ennustaa julkisesti noteeratun yhtiön konkurssia ajankohtaisessa yhdysvaltalaisessa aineistossa ja kuinka aikaisin malli antaa viitteitä yhtiön konkurssista.
Tilinpäätöstiedot kuvaavat yrityksen taloudellisia toimintaedellytyksiä. Mikäli yrityksen taloudellisissa toimintaedellytyksissä tapahtuu muutoksia, jotka nostavat yritykseen kohdistuvaa konkurssiriskiä kuten yrityksen ajautuminen maksukyvyttömäksi, näkyvät nämä muutokset yrityksen tilinpäätöksissä. Alan tutkimuksessa on havaittu, että yrityksen kannattavuudella, maksuvalmiudella ja vakavaraisuudella on merkitystä konkurssin ennustamisessa. Näitä toimintaedellytyksiä voidaan mitata tilinpäätöstiedoista johdetuilla tunnusluvuilla konkurssiriskin arvioimiseksi.
Konkurssiennustemalleissa käytetään tunnuslukuja, joiden arvot eroavat systemaattisesti konkurssiyritysten ja toimintaansa jatkavien yritysten välillä. Tämä mahdollistaa yritysten luokittelun konkurssiyrityksiin ja ei-luottoriskiyrityksiin viitearvojen avulla. Konkurssiennustemalleissa tunnuslukuja käytetään luokitteluun yksittäin tai yhdistelmätunnuslukuna, joka muodostetaan useiden tunnuslukujen painotettuna summana. Yhdistelmätunnusluvun, kuten tutkielmassa tarkasteltavan Altmanin Z-mallin, näkökulma on yksittäistä tunnuslukua kokonaisvaltaisempi.
Altmanin Z-malli on alan käytetyin taloudellisen ahdingon testi. Malli on kehitetty 1960-luvulla yhdysvaltalaisen aineiston pohjalta, joka koostui julkisesti noteeratuista valmistavan teollisuuden yhtiöistä. Tutkielman tarkoituksena on testata Altmanin Z-mallin käytettävyyttä ajankohtaisessa aineistossa, jonka yritykset ovat julkisesti noteerattuja yhtiöitä ja toimivat eri toimialoilla Yhdysvalloissa. Sekä yritysten liiketoimintamalleissa että liiketoimintaympäristöissä on mallin johtamisen jälkeen voinut tapahtua muutoksia, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa mallin ennustekykyyn.
Tutkielmassa Altmanin Z-mallin ennustekykyä testataan aineistossa, joka koostuu 32 konkurssiyrityksen ja 32 liiketoimintaansa jatkavan vastinpariyrityksen tilinpäätöstiedoista. Tutkimuksen tuloksia verrataan Altmanin (1968) tutkimuksen tuloksiin. Tutkielman aineistossa konkurssiennustemallin ennustekyky on heikko. Aineistossa ennustemalli luokittelee konkurssiyrityksistä suurimman osan oikein konkurssiyrityksiksi mutta valtaosan toiminnassa olevista yrityksistä virheellisesti konkurssiyrityksiksi. Kokonaisuudessaan malli luokittelee noin puolet aineiston kaikista yrityksistä väärin eli sen kokonaisvirheprosentti on noin 50 %. Kokonaisvirheprosentin ollessa näin suuri ei mallin ennustekyvyllä tee käytännössä juuri mitään. Tutkimuksen tulosten perusteella mallin käyttäminen konkurssin ennustamiseen sellaisenaan on ongelmallista.
Tilinpäätöstiedot kuvaavat yrityksen taloudellisia toimintaedellytyksiä. Mikäli yrityksen taloudellisissa toimintaedellytyksissä tapahtuu muutoksia, jotka nostavat yritykseen kohdistuvaa konkurssiriskiä kuten yrityksen ajautuminen maksukyvyttömäksi, näkyvät nämä muutokset yrityksen tilinpäätöksissä. Alan tutkimuksessa on havaittu, että yrityksen kannattavuudella, maksuvalmiudella ja vakavaraisuudella on merkitystä konkurssin ennustamisessa. Näitä toimintaedellytyksiä voidaan mitata tilinpäätöstiedoista johdetuilla tunnusluvuilla konkurssiriskin arvioimiseksi.
Konkurssiennustemalleissa käytetään tunnuslukuja, joiden arvot eroavat systemaattisesti konkurssiyritysten ja toimintaansa jatkavien yritysten välillä. Tämä mahdollistaa yritysten luokittelun konkurssiyrityksiin ja ei-luottoriskiyrityksiin viitearvojen avulla. Konkurssiennustemalleissa tunnuslukuja käytetään luokitteluun yksittäin tai yhdistelmätunnuslukuna, joka muodostetaan useiden tunnuslukujen painotettuna summana. Yhdistelmätunnusluvun, kuten tutkielmassa tarkasteltavan Altmanin Z-mallin, näkökulma on yksittäistä tunnuslukua kokonaisvaltaisempi.
Altmanin Z-malli on alan käytetyin taloudellisen ahdingon testi. Malli on kehitetty 1960-luvulla yhdysvaltalaisen aineiston pohjalta, joka koostui julkisesti noteeratuista valmistavan teollisuuden yhtiöistä. Tutkielman tarkoituksena on testata Altmanin Z-mallin käytettävyyttä ajankohtaisessa aineistossa, jonka yritykset ovat julkisesti noteerattuja yhtiöitä ja toimivat eri toimialoilla Yhdysvalloissa. Sekä yritysten liiketoimintamalleissa että liiketoimintaympäristöissä on mallin johtamisen jälkeen voinut tapahtua muutoksia, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa mallin ennustekykyyn.
Tutkielmassa Altmanin Z-mallin ennustekykyä testataan aineistossa, joka koostuu 32 konkurssiyrityksen ja 32 liiketoimintaansa jatkavan vastinpariyrityksen tilinpäätöstiedoista. Tutkimuksen tuloksia verrataan Altmanin (1968) tutkimuksen tuloksiin. Tutkielman aineistossa konkurssiennustemallin ennustekyky on heikko. Aineistossa ennustemalli luokittelee konkurssiyrityksistä suurimman osan oikein konkurssiyrityksiksi mutta valtaosan toiminnassa olevista yrityksistä virheellisesti konkurssiyrityksiksi. Kokonaisuudessaan malli luokittelee noin puolet aineiston kaikista yrityksistä väärin eli sen kokonaisvirheprosentti on noin 50 %. Kokonaisvirheprosentin ollessa näin suuri ei mallin ennustekyvyllä tee käytännössä juuri mitään. Tutkimuksen tulosten perusteella mallin käyttäminen konkurssin ennustamiseen sellaisenaan on ongelmallista.