EU:n ulkopolitiikan identiteetti: sisällönanalyysi normatiivisesta vallasta Kiinan ja indopasifisen alueen strategioissa
Peuraniemi, Essi (2022)
2022
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205014201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205014201
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten Euroopan unioni (EU) konstruoi omaa identiteettiään ulkopolitiikassaan Kiinaan ja indopasifiselle alueelle. Konstruktivismin mukaan identiteetti konstruoidaan suhteessa muihin valtioiden välisessä kanssakäymisessä. Normatiivinen valta, eli arvovalta, joka ei nojaa sotilaalliseen tai taloudelliseen valtaan, on argumenttini mukaan EU:n luoma oma konstruktio sen identiteetistä. EU voi edistää omia intressejään hyödyntämällä normatiivista valtaa ulkopolitiikassaan.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii normatiivisen vallan teoria, jonka Ian Manners on kehittänyt luonnehtimaan sitä, millainen toimija EU on maailmanpolitiikassa. EU ei perusta toimintaansa sotilaalliseen valtaan tai siviilivaltaan, vaan se hyödyntää normeja tavoitteidensa edistämisessä. Manners on lisäksi määritellyt EU:n tärkeimmät arvot, joista perusarvoja ovat rauha, vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ja pienemmän intensiteetin arvoja ovat sosiaalinen edistys, syrjinnän vastaisuus, kestävä kehitys ja hyvä hallintotapa.
Työni aineisto koostuu EU:n ulkopolitiikan strategioista, jotka ovat Komission vuosina 2016 ja 2021 julkaisemat EU:n uuden Kiina-strategian lähtökohdat ja EU:n yhteistyöstrategia indopasifisella alueella. Strategioiden avulla EU määrittelee tavoitteet suhteiden kehitykselle. Suhteessaan Kiinaan EU pyrkii yhteistyö- ja kauppakumppanuuden lisäksi vaikuttamaan sen sisäiseen kehitykseen ja toimiin maailmassa. Indopasifinen alue, joka ulottuu Afrikan itärannikolta Tyynen valtameren pieniin saarivaltioihin, on jatkuvasti merkitystään maailmassa kasvattava alue, jonka vakaus ja demokraattinen kehitys ovat uhattuina. Kiina on myös osa aluetta, joten sillä on ratkaiseva vaikutus kehityksen suuntaan. EU:lla on molemmissa strategioissa intressinä turvata rauhanomaisuuteen ja sääntöihin perustuvan yhteistyön jatkuminen.
Käytän tässä tutkielmassa menetelmänäni teoriaperusteista sisällönanalyysia, jonka avulla pystyn analysoimaan, mitä normeja EU edistää suhteissaan Kiinaan ja indopasifiseen alueeseen. Menetelmän avulla tutkitaan aineistosta esille nousevia merkityksiä. Analyysini perustuu Mannersin esittämien perusnormien ja pienemmän intensiteetin normien tutkimiseen ja jaotteluun aineiston perusteella.
Tutkimukseni perusteella EU konstruoi itselleen identiteetin normatiivisena valtana suhteessa muihin valtioihin. Tämä on nähtävissä normien edistämisen tavoitteissa strategioissa. EU:n Kiina-strategiassa korostuu erityisesti ihmisoikeuksien suojelu, kun taas indopasifisessa strategiassa ihmisoikeudet, rauha ja demokratia ovat tärkeitä edistettäviä normeja EU:lle.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii normatiivisen vallan teoria, jonka Ian Manners on kehittänyt luonnehtimaan sitä, millainen toimija EU on maailmanpolitiikassa. EU ei perusta toimintaansa sotilaalliseen valtaan tai siviilivaltaan, vaan se hyödyntää normeja tavoitteidensa edistämisessä. Manners on lisäksi määritellyt EU:n tärkeimmät arvot, joista perusarvoja ovat rauha, vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ja pienemmän intensiteetin arvoja ovat sosiaalinen edistys, syrjinnän vastaisuus, kestävä kehitys ja hyvä hallintotapa.
Työni aineisto koostuu EU:n ulkopolitiikan strategioista, jotka ovat Komission vuosina 2016 ja 2021 julkaisemat EU:n uuden Kiina-strategian lähtökohdat ja EU:n yhteistyöstrategia indopasifisella alueella. Strategioiden avulla EU määrittelee tavoitteet suhteiden kehitykselle. Suhteessaan Kiinaan EU pyrkii yhteistyö- ja kauppakumppanuuden lisäksi vaikuttamaan sen sisäiseen kehitykseen ja toimiin maailmassa. Indopasifinen alue, joka ulottuu Afrikan itärannikolta Tyynen valtameren pieniin saarivaltioihin, on jatkuvasti merkitystään maailmassa kasvattava alue, jonka vakaus ja demokraattinen kehitys ovat uhattuina. Kiina on myös osa aluetta, joten sillä on ratkaiseva vaikutus kehityksen suuntaan. EU:lla on molemmissa strategioissa intressinä turvata rauhanomaisuuteen ja sääntöihin perustuvan yhteistyön jatkuminen.
Käytän tässä tutkielmassa menetelmänäni teoriaperusteista sisällönanalyysia, jonka avulla pystyn analysoimaan, mitä normeja EU edistää suhteissaan Kiinaan ja indopasifiseen alueeseen. Menetelmän avulla tutkitaan aineistosta esille nousevia merkityksiä. Analyysini perustuu Mannersin esittämien perusnormien ja pienemmän intensiteetin normien tutkimiseen ja jaotteluun aineiston perusteella.
Tutkimukseni perusteella EU konstruoi itselleen identiteetin normatiivisena valtana suhteessa muihin valtioihin. Tämä on nähtävissä normien edistämisen tavoitteissa strategioissa. EU:n Kiina-strategiassa korostuu erityisesti ihmisoikeuksien suojelu, kun taas indopasifisessa strategiassa ihmisoikeudet, rauha ja demokratia ovat tärkeitä edistettäviä normeja EU:lle.