Työhyvinvointi varhaiskasvatuksen kentällä: Varhaiskasvatuksen hoitajien ja opettajien työhyvinvoinnin kokemuksia korona-aikana

Abstract

Kandidaatin tutkielmamme käsittelee varhaiskasvatuksen hoitajien sekä opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja sen muutoksista korona-aikana varhaiskasvatuksen kentällä. Työhyvinvointi on aina ajankohtainen aihe, mutta etenkin koronan aikana työhyvinvointi on noussut esille vielä enemmän. Työhyvinvoinnin käsite on laaja, jonka vuoksi päätimme rajata tutkielmamme käsittelemään työhyvinvointia fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Tutkielmassa pohdimme myös työhyvinvointia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

Tutkimuksemme on kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Keräsimme aineistomme avoimella kyselylomakkeella, jonka julkaisimme Facebookin ryhmässä ”Varhaiskasvattajan materiaalipankki”. Saimme nopeasti 30 vastausta. Vastaajista 10 oli varhaiskasvatuksen hoitajia ja 20 opettajia. Kyselylomakkeen taustalla oli ajatus teemahaastattelusta, sillä määrittelimme teemat etukäteen. Teemat olivat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen työhyvinvointi. Lähdimme käsittelemään aineistoamme teoriaohjaavan analyysin avulla. Hyödynsimme aluksi aineistolähtöistä analyysia, jonka jälkeen siirryimme teoriaohjaavaan analyysiin. Hyödynsimme analyysissä sisällönanalyysin menetelmää, teemoittelua, jonka avulla löysimme aineistostamme oleellisimmat teemat.

Aineistostamme muodostui neljä pääteemaa, jotka olivat työolot, työympäristö, vuorovaikutus ja oireet. Teoriasta pääteemoina esille nousi fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen työhyvinvointi. Pääteemojen lisäksi käsittelimme vielä työhyvinvoinnin kokemuksen muutoksia sekä johtajuutta. Lähes kaikki vastaajista olivat sitä mieltä, että työhyvinvointi on huonontunut koronan myötä. Syitä oli esimerkiksi sairaspoissaolot ja niistä aiheutunut sijaispula, kiire, vuorovaikutussuhteiden olemattomuus, väsymys sekä huono johtajuus. Vain muutama vastaajista koki työhyvinvointinsa parantuneen. Syyksi tälle kerrottiin mm. ryhmien pienentyminen sekä melun ja kiireen vähentyminen lasten poissaolojen myötä.

Tutkielmastamme käy ilmi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin olevan kokonaisuus, jonka jokainen osa vaikuttaa toiseen. Tutkielmamme merkittävin tulos oli hoitajien ja opettajien kokema muutos työhyvinvoinnissa korona aikana. Lähes jokainen vastanneista kertoi työhyvinvointinsa heikentyneen koronan aikana. Etenkin psyykkisessä työhyvinvoinnissa koettiin paljon laskua.