Työelämässä oppimisen ohjauksen merkitys lastenohjaaja-opiskelijoiden ammatilliselle kasvulle
Ojala, Niina (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273825
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tehtävänä on kartoittaa ammatillisen koulutuksen työelämässä oppimisen merkitystä opiskelijoiden ammatilliseen kehittymisen näkökulmasta. Tavoitteena on saada tietoa opiskelijoiden kokemuksista työelämässä oppimisesta saadun ohjauksen näkökulmasta. Työelämässä oppimisen käsite ymmärretään tässä tutkimuksessa opiskelijan tavoitteellisena, ohjattuna ja arvioituna oppimisprosessina varhaiskasvatuksessa, päiväkodissa. Työelämässä oppimisesta sovitaan koulutussopimuksella tai oppisopimuksella. Jokaisella opiskelijalla on ammatillisen koulutuksen lain (531/2017) mukaan oikeus pätevään vastuulliseen työpaikkaohjaajaan (§72).
Tutkimukseeni osallistui Etelä-Pohjanmaan opiston Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa suorittavia opiskelijoita, jotka suorittavat varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaa ja ovat kelpoisia varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin valmistuttuaan tutkinnosta. Tutkimus tehtiin keväällä ja syksyllä 2021. Tutkimukseen osallistui 15 eri vuosikurssin opiskelijaa.
Tutkimuskysymyksiä on kaksi:
1) Miten opiskelija määrittää ohjauksentyöelämässä oppimisen aikana?
2) Miten työelämässä oppimisen ohjaus vaikuttaa ammatilliseen kehittymiseen?
Minua kiinnostaa, miten opiskelijat ymmärtävät ohjauksen ja mitä siihen heidän mielestään sisältyy. Tavoitteena on saada selville, mikä ohjauksessa on merkittävää ja miten ohjaus vaikuttaa ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen opiskelijoiden mielestä. Haluan kuulla, millaista ohjausta opiskelijat ovat saaneet ja mitä he ohjaukselta toivoisivat.
Keräsin aineiston kirjoitelmien muodossa, sekä täydensin aineistoa haastattelemalla kolmea opiskelijaa. Aineiston analyysinä käytin teema-analyysiä. Saatua aineistoa vertasin varhaiskasvatuksessa tarvittavaan osaamiseen sekä ohjausteoriaan (kokemuksellinen oppimisen teoria, konstruktivistinen oppimisteoria sekä psykoanalyyttinen teoria.)
Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka tieteenfilosofinen näkökulma on sosiaalinen konstruktionismi. Ernestin (1994) mukaan sosiaalisessa konstruktionismissa kaikki tieto syntyy keskustelun kautta ja jopa yksilön oma tietoisuus syntyy sisäisen puheen avulla. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan todellisuus rakentuu ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta sosiaaliseksi konstruktioksi.
Tutkimuksen johtopäätelmänä voidaan sanoa, että työelämässä oppiminen nähtiin tärkeäksi osaksi omaa ammatillista kehittymistä sekä ohjauksella on suuri merkitys työelämässä oppimisen onnistumiseen, opiskelumotivaatioon ja oman ammattitaidon kehittymiseen. Tutkittavat saivat hyvin erilaista ohjausta ja pitivät työelämässä oppimisessa tärkeänä perehdytystä, palautteen antoa, opiskelijoiden kohtaamista ja motivoimista, varhaiskasvatuksen arjen tehtäviin ohjaamista sekä tiimityötä.
Tutkimukseeni osallistui Etelä-Pohjanmaan opiston Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa suorittavia opiskelijoita, jotka suorittavat varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaa ja ovat kelpoisia varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin valmistuttuaan tutkinnosta. Tutkimus tehtiin keväällä ja syksyllä 2021. Tutkimukseen osallistui 15 eri vuosikurssin opiskelijaa.
Tutkimuskysymyksiä on kaksi:
1) Miten opiskelija määrittää ohjauksentyöelämässä oppimisen aikana?
2) Miten työelämässä oppimisen ohjaus vaikuttaa ammatilliseen kehittymiseen?
Minua kiinnostaa, miten opiskelijat ymmärtävät ohjauksen ja mitä siihen heidän mielestään sisältyy. Tavoitteena on saada selville, mikä ohjauksessa on merkittävää ja miten ohjaus vaikuttaa ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen opiskelijoiden mielestä. Haluan kuulla, millaista ohjausta opiskelijat ovat saaneet ja mitä he ohjaukselta toivoisivat.
Keräsin aineiston kirjoitelmien muodossa, sekä täydensin aineistoa haastattelemalla kolmea opiskelijaa. Aineiston analyysinä käytin teema-analyysiä. Saatua aineistoa vertasin varhaiskasvatuksessa tarvittavaan osaamiseen sekä ohjausteoriaan (kokemuksellinen oppimisen teoria, konstruktivistinen oppimisteoria sekä psykoanalyyttinen teoria.)
Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka tieteenfilosofinen näkökulma on sosiaalinen konstruktionismi. Ernestin (1994) mukaan sosiaalisessa konstruktionismissa kaikki tieto syntyy keskustelun kautta ja jopa yksilön oma tietoisuus syntyy sisäisen puheen avulla. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan todellisuus rakentuu ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta sosiaaliseksi konstruktioksi.
Tutkimuksen johtopäätelmänä voidaan sanoa, että työelämässä oppiminen nähtiin tärkeäksi osaksi omaa ammatillista kehittymistä sekä ohjauksella on suuri merkitys työelämässä oppimisen onnistumiseen, opiskelumotivaatioon ja oman ammattitaidon kehittymiseen. Tutkittavat saivat hyvin erilaista ohjausta ja pitivät työelämässä oppimisessa tärkeänä perehdytystä, palautteen antoa, opiskelijoiden kohtaamista ja motivoimista, varhaiskasvatuksen arjen tehtäviin ohjaamista sekä tiimityötä.