Korona-ajan vaikutukset työhyvinvointiin : kyselytutkimus Korkeakoulun X opintotoimistojen työntekijöille
Niemi, Hilla (2022)
Niemi, Hilla
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204304191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204304191
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkittiin Korkeakoulun X opintotoimistojen työntekijöiden työhyvinvointia, ja erityisesti koronaepidemian vaikutuksia siihen, hyödyntäen työn vaatimusten ja voimavarojen mallia.
Kyselytutkimus teetettiin syyskuussa 2020 ja sähköisen kyselyn kysymykset koskivat ajanjaksoa maalis-syyskuu 2020. Kyselyyn vastasivat kaikki 14 tutkimuksen hetkellä Korkeakoulun X opintotoimistoissa työskentelevät työntekijät, jotka olivat kaikki naisia. Tutkimuskysymyksenä oli: onko koronaepidemia huonontanut opintotoimistojen työntekijöiden työhyvinvointia Korkeakoulussa X, kun työhyvinvointia tarkastellaan työn vaatimusten ja voimavarojen mallin avulla?
Tutkielman teoriataustana toimii työn vaatimusten ja voimavarojen malli (Job Demands-Resources Model of Burnout). Työn vaatimuksilla tarkoitetaan psyykkisiä ja fyysisiä tekijöitä, jotka vaativat ponnisteluja työntekijältä. Työn voimavaroilla tarkoitetaan sosiaalisia, psykologisia, fyysisiä ja organisaatiokohtaisia tekijöitä, jotka helpottavat työn tavoitteiden saavuttamista sekä heikentävät työn vaatimusten negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Malli kuvailee kaksi prosessia, joista ensimmäinen on toiminnassa, kun työn vaatimuksia on liikaa, ja toinen on voimassa, kun työn voimavaroja on tarpeeksi. Terveyttä rapauttavassa prosessissa työn liialliset vaatimukset ensin kasautuvat, alkavat aiheuttaa työuupumusoireita, jotka voivat lopulta johtaa työuupumukseen. Motivoivassa & energisoivassa prosessissa työn voimavarat toimivat kuin suojakilpenä vaatimusten negatiivisia seurauksia vastaan. Kun voimavaroja on ihanteellisesti, ne edistävät työtyytyväisyyttä̈ ja lisäävät työn imun kokemuksia.
Aineisto muodostui työhyvinvointikyselyn vastauksista. Kyselyssä oli kymmenen pääkysymystä, joista kahteen oli vielä tarkentava jatkokysymys. Kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, joihin oli annetut vastausvaihtoehdot. Menetelmänä tutkielmassa toimii teemoiteltu sisällönanalyysi. Menetelmän avulla työhyvinvoinnin keskeisistä käsitteistä muodostui neljä teemaa, joita hyödyntäen analyysistä saatiin kohdennetumpi. Neljä teemaa ovat työhyvinvointi, joka toimii kattokäsitteenä useammalle työhyvinvoinnin aspektille, työn imu, pystyvyys työssä sekä työuupumus. Kyselytutkimuksen tulokset on jaettu teemojen avulla analyysissä työn vaatimusten ja työn voimavarojen alle sen mukaan kumpaan JD-R mallin kahdesta aspektista ne liittyvät vahvemmin.
Tulokset yllättivät, sillä korona-ajan vaikutukset työhyvinvointiin olivat suhteellisen vähäiset, eli selvästi suurimmalla osalla neljästätoista vastaajasta työhyvinvoinnin eri aspektit olivat pysyneet samalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Oli pieni joukko, jolle korona-aika oli vaikuttanut negatiivisesti työhyvinvointiin, ja tämä joukko oli hieman suurempi kuin se joukko vastaajista, joille korona-aika oli vaikuttanut positiivisesti työhyvinvointiin.
Kyselytutkimus teetettiin syyskuussa 2020 ja sähköisen kyselyn kysymykset koskivat ajanjaksoa maalis-syyskuu 2020. Kyselyyn vastasivat kaikki 14 tutkimuksen hetkellä Korkeakoulun X opintotoimistoissa työskentelevät työntekijät, jotka olivat kaikki naisia. Tutkimuskysymyksenä oli: onko koronaepidemia huonontanut opintotoimistojen työntekijöiden työhyvinvointia Korkeakoulussa X, kun työhyvinvointia tarkastellaan työn vaatimusten ja voimavarojen mallin avulla?
Tutkielman teoriataustana toimii työn vaatimusten ja voimavarojen malli (Job Demands-Resources Model of Burnout). Työn vaatimuksilla tarkoitetaan psyykkisiä ja fyysisiä tekijöitä, jotka vaativat ponnisteluja työntekijältä. Työn voimavaroilla tarkoitetaan sosiaalisia, psykologisia, fyysisiä ja organisaatiokohtaisia tekijöitä, jotka helpottavat työn tavoitteiden saavuttamista sekä heikentävät työn vaatimusten negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Malli kuvailee kaksi prosessia, joista ensimmäinen on toiminnassa, kun työn vaatimuksia on liikaa, ja toinen on voimassa, kun työn voimavaroja on tarpeeksi. Terveyttä rapauttavassa prosessissa työn liialliset vaatimukset ensin kasautuvat, alkavat aiheuttaa työuupumusoireita, jotka voivat lopulta johtaa työuupumukseen. Motivoivassa & energisoivassa prosessissa työn voimavarat toimivat kuin suojakilpenä vaatimusten negatiivisia seurauksia vastaan. Kun voimavaroja on ihanteellisesti, ne edistävät työtyytyväisyyttä̈ ja lisäävät työn imun kokemuksia.
Aineisto muodostui työhyvinvointikyselyn vastauksista. Kyselyssä oli kymmenen pääkysymystä, joista kahteen oli vielä tarkentava jatkokysymys. Kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, joihin oli annetut vastausvaihtoehdot. Menetelmänä tutkielmassa toimii teemoiteltu sisällönanalyysi. Menetelmän avulla työhyvinvoinnin keskeisistä käsitteistä muodostui neljä teemaa, joita hyödyntäen analyysistä saatiin kohdennetumpi. Neljä teemaa ovat työhyvinvointi, joka toimii kattokäsitteenä useammalle työhyvinvoinnin aspektille, työn imu, pystyvyys työssä sekä työuupumus. Kyselytutkimuksen tulokset on jaettu teemojen avulla analyysissä työn vaatimusten ja työn voimavarojen alle sen mukaan kumpaan JD-R mallin kahdesta aspektista ne liittyvät vahvemmin.
Tulokset yllättivät, sillä korona-ajan vaikutukset työhyvinvointiin olivat suhteellisen vähäiset, eli selvästi suurimmalla osalla neljästätoista vastaajasta työhyvinvoinnin eri aspektit olivat pysyneet samalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Oli pieni joukko, jolle korona-aika oli vaikuttanut negatiivisesti työhyvinvointiin, ja tämä joukko oli hieman suurempi kuin se joukko vastaajista, joille korona-aika oli vaikuttanut positiivisesti työhyvinvointiin.