Hystereesi ja finanssipolitiikka : Hystereesin ilmentyminen Suomessa

Abstract

Vallalla olevan makrotaloustieteen teorian mukaan talous kulkee sykleissä, mutta pitkällä aikavälillä se seuraa lineaarista potentiaalisen tuotannon kasvua. Talouden nousu- ja laskukaudet ovat kohinaa pitkän aikavälin trendin ympärillä, eikä niillä ole pidempiaikaisia vaikutuksia potentiaalisen tuotannon kehitykseen. Kokemukset erilaisista negatiivisista talousshokeista ovat kuitenkin herättäneet keskustelua siitä, voisiko talouskriiseillä olla myös pidempiaikaisia vaikutuksia. Teoriaa on noussut haastamaan hystereesi, jonka mukaan talouskriisit voivat laskea pysyvästi potentiaalista tuotantoa, jos niihin ei vastata riittävällä finanssipoliittisella elvytyksellä. Hystereesi-ilmiölle on tunnistettu kaksi vaikutuskanavaa. Ensimmäinen on kokonaistuottavuutta laskevat vaikutukset ja toinen on työttömyyttä nostavat vaikutukset. Hystereesiä on kuitenkin tutkittu melko vähän, minkä vuoksi sen vaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa. Tutkimuksessani tuon esille hystereesinäkemyksen historiaa ja kansainvälisiä kokemuksia talouskriisien jälkeisestä hystereesistä.

Finanssikriisin myötä Suomen bruttokansantuote laski vuonna 2009 yli kahdeksan prosenttia. Vallalla olevien taloustieteen teorioiden mukaan finanssikriisiä olisi pitänyt seurata ripeä kasvukausi, jonka myötä talous olisi palautunut aiemmalle potentiaalisen tuotannon kasvupolulle. Kriisin jälkeinen talouskasvu on jäänyt kuitenkin rauhalliseksi. Tällä hetkellä näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että kriisiä edeltävää kasvutrendiä saavutettaisiin vielä lähivuosienkaan aikana. Finanssikriisin akuuteimmasta vaiheesta on jo yli kymmenen vuotta ja BKT henkilöä kohden tavoitti kriisiä edeltäneen tason vuonna 2021. Suomen kokonaistuottavuuden kasvu ja työn tuottavuus ovat myös jääneet finanssikriisiä edeltänyttä tasoa alemmaksi. Kokonaistuottavuuden heikon kehityksen taustalla voisi mahdollisesti olla kyse hystereesistä.

Koronapandemian myötä Suomen bruttokansantuote supistui kolmella prosentilla vuonna 2020. Toteutetulla finanssipoliittisella elvytyksellä hystereesinäkemyksen mukaan saatettiin estää yli 10 %:n supistuminen. Elvytys lisäksi nosti rakenteellista työllisyyttä jopa kahdella prosentilla eli noin 70 000 työllisen verran. Tuloksiin kuitenkin on syytä suhtautua vielä varovaisesti, koska lopulliset vaikutukset voidaan arvioida vasta lisätutkimusten kautta ja hystereesistä ilmiönä tiedetään vielä melko vähän. On kuitenkin ilmeistä, että mahdollisesti näin merkittävien vaikutusten vuoksi hystereesin tutkiminen on tulevaisuudessa tarpeellista.