Monozukuri ja japanilainen autoteollisuus

Abstract

Merkittävin autoteollisuuden tuotannon kasvu toisen maailmansodan jälkeen tapahtui Japanissa. Vuoden 1950 vähäisestä markkinaosuudesta Japani siirtyi 30 vuoden aikana Länsi-Saksan, Ison-Britannian, Ranskan ja Yhdysvaltojen ohi maailman johtavaksi autojen tuottaja-maaksi. Japanissa valmistettujen pienten ja polttoainetehokkaiden autojen tasaisesti kasvavalla vientimyynnillä oli huomattava vaikutus tässä saavutuksessa. 1980-luvulle siirryttäessä Japanin autovalmistajia ja heidän tuotantotapaansa pidettiin tavoiteltavana mallina. Japanin tärkeimmät autovalmistajat, Toyota, Nissan, Honda ja Mazda, saivat vaikuttavia vientivoittoja Pohjois-Amerikan ja Länsi-Euroopan markkinoilla. Toyotan sisäisen tuotantofilosofian (eng. Toyota Production System, TPS) kehitys alkoi samaan aikaan Japanin autoteollisuuden markkinaosuuden kasvaessa. TPS tunnetaan länsi-maissa nimellä lean-valmistus tai lean-johtaminen. Tässä työssä esitellään leanin historiaa, periaatteita ja sen käyttöä toimintamallina. Leaniin ja näin ollen myös Toyotaan liittyy vahvasti kaizen, joka tarkoittaa jatkuvaa parantamista. Sen tarkoitus on pyrkiä parantamaan jokaista, kaikkialla ja kaikessa. Japanilaiseen valmistavaan teollisuuteen liittyy vahvasti monozukuri, joka on jo vuosisadan vanha filosofia. Se on saanut suosionsa takaisin 1990-luvulla, kun Japani kohtasi maailmanlaajuista kilpailua. Monozukuri tarkoittaa ”asioiden tekemistä”, intohimoa tai asioiden tekemisen taidetta. Termiä voidaan verrata myös englanninkieliseen sanaan ”craftmanship”, joka suomennettuna tarkoittaa käsityötaitoa. Toyotan kontekstissa käsityöläisen merkitys on myös iso, sillä he pyrkivät tuotannossaan aina parempaan laatuun ja pienempiin kustannuksiin kaizenin avulla. Monozukurin lisäksi tässä työssä kerrotaan siihen liittyvistä muista termeistä, kuten hitozukurista ja kotozukurista. Hitozukurin harjoittaminen ja ymmärtäminen tukee monozukuria. Hitozukurissa on kyse inhimillisen pääoman kasvattamisesta ja jatkuvasta oppimisesta mentoroinnin sekä koulutuksen avulla. Yrityksen näkökulmasta sen avulla voidaan kehittää työntekijöiden tietoja ja taitoja, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen tuottavuuteen. Esimerkiksi Toyotalla monozukuri tapahtuu hitozukurin kautta. Termeistä uusin on kotozukuri, jota kaikki japanilaiset autovalmistajat eivät harjoita toiminnassaan. Kotozukurin avulla luodaan arvoa tiedon luomisesta ja se viittaa intohimoon saada asiat tapahtumaan. Se kannustaa yrityksen työntekijöitä tekemään asioita eikä vain ajattelemaan niitä. Ilman kotozukuria ja sen luomaa työympäristöä, jossa työntekijät toimivat intohimonsa avulla tavoitteen saavuttamiseksi, täydellistä asiakastyytyväisyyttä ei voida saavuttaa. Viimeisenä tässä työssä käydään läpi eri autovalmistajien, Toyotan, Nissanin ja Mazdan, monozukurin käytön tuomia saavutuksia. Valmistajakohtaisesti käsitellään myös, mitä monozukuri heille filosofiana tai valmistustapana tarkoittaa. Vaikkakin monozukurilla on useita merkityksiä, sen voisi kuvailla tarkoittavan koneenkäyttäjän tunnollista asennetta valmistukseen ja koko yritys noudattaa sitä. Parhaimmillaan monozukuri-mieli koskee koko yritystä ja kaikki siellä työskentelevät henkilöt pyrkivät parhaaseen mahdolliseen tulokseen aina valmistuksesta myynnin jälkeisiin palveluihin asti. Työ on kirjallisuuskatsaus, jossa on aineistona käytetty vertaisarvioituja tutkimuksia, kirjallisuuskatsauksia, internet-sivuja, konferenssijulkaisuja sekä aiheesta riippuen saatavilla olevaa kirjallisuutta. Lähteitä on etsitty eri verkkokirjastoista (muun muassa Andor), Googlesta sekä Google Scholarista.