Lops 2019: Laaja-alaisen osaamisen alueiden painotukset äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa: Aristoteleen sielun rationaalisen osan valmiuksien näkökulmasta
Leinonen, Jarmo (2022)
Leinonen, Jarmo
2022
Suomen kielen maisteriohjelma - Master's Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204294178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204294178
Tiivistelmä
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 julkaistiin 7.11.2019, ja ne otettiin käyttöön 1.8.2021. Lops 2019:n suurimmat muutokset verrattuna vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteisiin ovat moduuleista rakentuvat opintojaksot kurssien sijaan sekä laaja-alaisen osaamisen alueet. Laaja-alaisen osaamisen alueiden tarkoituksena on eheyttää lukio-opetusta luomalla kaikille oppiaineille yhteiset tavoitteet. Alueita on kuusi: hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen.
Tässä tutkielmassa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin lukion opetussuunnitelman perusteissa olevia tekstikuvauksia kolmesta laaja-alaisen osaamisen alueesta. Tutkittaviksi alueiksi on valittu vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen. Nämä alueet on valittu siksi, että niitä painotetaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa ja täten myös suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärässä. Laaja-alaisen osaamisen alueiden laajat ja moninaiset tavoitteet, joiden toteutumista ei ole tarkoitettu käyttäytymistieteellisesti mitattaviksi, tekevät niistä Bildung/Curriculum jaottelussa bildungiin suuntautuvia. Näin tämä tutkielma, aineistonsa kautta, antaa vaatimattoman panoksensa bildung-teoreettisen opetussuunnitelmatutkimuksen perinteeseen.
Analyysin avuksi on valittu Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa kuvaillut sielun rationaalisen osan valmiudet. Näitä valmiuksia on viisi: epistêmê eli tieteellinen tieto, technê eli taito, fronêsis eli käytännöllinen järki, nous eli tajuava järki ja sophia eli viisaus. Aristoteleen jaottelu on klassinen ja tämän tutkielman kontekstissa edelleen toimiva, koska jo Lops 2019:n esipuheessa mainitaan tavoitteeksi pyrkimys klassisten sivistysihanteiden toteuttamiseen, jolloin on oletettavaa, että yhtymäkohtia on olemassa. Tutkielmassa analysoidaan valittujen laaja-alaisen osaamisen alueiden tekstikuvauksia ajatuskokonaisuuksiksi pilkottuina. Tarkoituksena on saada selville, minkä sielun rationaalisen osan valmiuksien kehittämiseen ne kannustavat, ja mikä valmius painottuu missäkin alueessa. Tätä kautta pyritään saamaan kokonaiskuva siitä, mitkä valmiudet painottuvat suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärässä.
Tuloksena on, että kaikista kolmesta alueesta löytyy kohtia, joiden voi tulkita kannustavan kehittämään kaikkia valmiuksia. Fronêsis kuitenkin painottuu selvästi jokaisessa alueessa ja erityisesti vuorovaikutusosaamisen alueessa, koska siinä on useita fronêsikseen liittyviä kohtia, mutta tasaisen vähän muihin valmiuksiin liittyviä kohtia. Monitieteisen ja luovan osaamisen alueessa sen sijaan painottuvat myös epistêmê ja technê, ja yhteiskunnallisen osaamisen alueessa painottuu myös epistêmê. Tutkimuksen tulokset antavat kuvan suomen kielen ja kirjallisuuden laaja-alaisen osaamisen alueiden painotuksista erityisesti käytännöllistä järkeä kehittämään kannustavina.
Tässä tutkielmassa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin lukion opetussuunnitelman perusteissa olevia tekstikuvauksia kolmesta laaja-alaisen osaamisen alueesta. Tutkittaviksi alueiksi on valittu vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen ja yhteiskunnallinen osaaminen. Nämä alueet on valittu siksi, että niitä painotetaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa ja täten myös suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärässä. Laaja-alaisen osaamisen alueiden laajat ja moninaiset tavoitteet, joiden toteutumista ei ole tarkoitettu käyttäytymistieteellisesti mitattaviksi, tekevät niistä Bildung/Curriculum jaottelussa bildungiin suuntautuvia. Näin tämä tutkielma, aineistonsa kautta, antaa vaatimattoman panoksensa bildung-teoreettisen opetussuunnitelmatutkimuksen perinteeseen.
Analyysin avuksi on valittu Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa kuvaillut sielun rationaalisen osan valmiudet. Näitä valmiuksia on viisi: epistêmê eli tieteellinen tieto, technê eli taito, fronêsis eli käytännöllinen järki, nous eli tajuava järki ja sophia eli viisaus. Aristoteleen jaottelu on klassinen ja tämän tutkielman kontekstissa edelleen toimiva, koska jo Lops 2019:n esipuheessa mainitaan tavoitteeksi pyrkimys klassisten sivistysihanteiden toteuttamiseen, jolloin on oletettavaa, että yhtymäkohtia on olemassa. Tutkielmassa analysoidaan valittujen laaja-alaisen osaamisen alueiden tekstikuvauksia ajatuskokonaisuuksiksi pilkottuina. Tarkoituksena on saada selville, minkä sielun rationaalisen osan valmiuksien kehittämiseen ne kannustavat, ja mikä valmius painottuu missäkin alueessa. Tätä kautta pyritään saamaan kokonaiskuva siitä, mitkä valmiudet painottuvat suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärässä.
Tuloksena on, että kaikista kolmesta alueesta löytyy kohtia, joiden voi tulkita kannustavan kehittämään kaikkia valmiuksia. Fronêsis kuitenkin painottuu selvästi jokaisessa alueessa ja erityisesti vuorovaikutusosaamisen alueessa, koska siinä on useita fronêsikseen liittyviä kohtia, mutta tasaisen vähän muihin valmiuksiin liittyviä kohtia. Monitieteisen ja luovan osaamisen alueessa sen sijaan painottuvat myös epistêmê ja technê, ja yhteiskunnallisen osaamisen alueessa painottuu myös epistêmê. Tutkimuksen tulokset antavat kuvan suomen kielen ja kirjallisuuden laaja-alaisen osaamisen alueiden painotuksista erityisesti käytännöllistä järkeä kehittämään kannustavina.