Moninaisen taustan omaavien nuorten osallisuus yläkoulussa
Akreyi, Jasmin (2022)
Akreyi, Jasmin
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204294174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204294174
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten moninaisen taustan omaavat oppilaat kokevat osallisuuttaan peruskoulussa. Tutkimus toteutettiin osana Children hybrid integration (Child-up) tutkimushanketta, jota toteutetaan seitsemässä eri Euroopan valtiossa (1.1.2019–30.6.2022). Tutkimuksessa pyrin selvittämään oppilaiden kokemuksia osallisuudesta sekä tuomaan esiin niitä keinoja, joita koulussa on käytetty heidän osallistamiseensa.
Tarkastelen osallisuuden käsitettä kuulumisen tunteen kautta. Kun lapsella on koettua osallisuutta johonkin yhteisöön, luo se halun vaikuttaa ja olla aktiivinen toimija. Moninaisen taustan omaavilla lapsilla voi olla erilaisia haasteita, jotka saattavat olla hidaste toiminnalliselle osallisuudelle, vaikka koettua osallisuutta olisi. Osallisuuden käsite on ollut esillä Suomessa viime vuosina. Erilaisilla osallisuusprojekteilla on pyritty edistämään lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. YK:n lasten oikeuksia koskeva yleissopimus on lähtökohta osallisuus käsitteen konkreettiselle toteutukselle. Aihe on tärkeä, sillä osallisuus nähdään merkittävänä osana kasvatuksessa.
Tutkimus kohdistuu monikulttuurisen perhetaustan omaavien lasten ja nuorten osallisuuden ja osattomuuden kokemuksiin koulussa. Tätä kokemustietoa peilataan ko. koulun osallisuusstrategioihin eli siihen, miten koulut pyrkivät osallistamaan oppilaita kulttuurisen sensitiivisyyden näkökulma mukaan lukien. Aineisto on kerätty toukokuussa 2021 pirkanmaalaisessa peruskoulussa. Haastatteluun osallistui kuusi oppilasta 7.–9. vuosiluokilta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että moninaisen taustan omaavat oppilaat kokevat osallisuutta, vaikka he eivät osallisuutta terminä tunnistaneet. Käsitteen vieraudesta huolimatta oppilaat kokivat osallisuuden kuulumisen tunteena, vaikka he eivät pysty vaikuttamaan mielipiteillään kouluyhteisön asioihin. Yhdeksi haasteeksi osoittautui opettajien kapeat osallistamismahdollisuudet, kuten oppilaan osallistaminen vain tuntisuunnitteluun. Toisena haasteena nähtiin oppilaiden kokemus siitä, ettei heidän ajatuksillaan tai mielipiteellään ollut vaikutusta eikä arvoa. The study explores how youths with diverse backgrounds experience belonging and participation in the Finnish school. It was carried out as part of the Children Hybrid Integration (Child-up) research project, covering seven European countries (1 January 2019 to 30 June 2022). Specifically, I set out to study students' experiences of inclusion and the means by which they have been included in schools, following the children's rights principle on participation.
The UN Convention on the Rights of Children (1989) is a starting point for the concrete implementation of inclusion. In Finland, the idea of inclusion has been established in legislations, curricula and institutional practices over several decades, and various projects have aimed at promoting participation and offering civic opportunities to children and young people. Yet the topic of my research is important: while inclusion is seen as a major part of education and upbringing in schools, its implementation is not taking place equally.
I approach inclusion through the analytical concept of 'sense of belonging', including a presumption that, when a child has a experienced community involvement her or his desire to influence and take active positions in the society are increased. Children with multicultural backgrounds often face challenges in this as their participation may be hindered in many ways, even if they have perceived inclusion. The study focuses on the experiences of inclusion and noninvolvement of children and young people with multicultural family backgrounds, in the school context. Their experiential knowledge is mirrored with the school's inclusion strategies, i.e., how schools seek to engage students, including the cultural sensitiveness aspect. The research materials consist of interviews accomplished in a secondary school in Pirkanmaa, in May 2021. In-depth interviews were carried out with six interviewees ranging from 7th to 9th grades.
The results of the study indicate that students with diverse backgrounds do experience inclusion in different ways, even if they may not identify with inclusion as a term. Despite the alienation of the concept, the participating students felt inclusiveness as a sense of belonging. However, they felt negatively about the opportunities to express their opinions or influence the matters of the school community. One highlighted challenge was narrow participation opportunities offered by teachers, such as engaging students in the planning of the lessons. Another challenge was reflected by the students' experiences that their thoughts or opinions had no effect or value. In all, the study confirms the existing understanding that inclusion of students with multicultural backgrounds requires more attention from the school.
Tarkastelen osallisuuden käsitettä kuulumisen tunteen kautta. Kun lapsella on koettua osallisuutta johonkin yhteisöön, luo se halun vaikuttaa ja olla aktiivinen toimija. Moninaisen taustan omaavilla lapsilla voi olla erilaisia haasteita, jotka saattavat olla hidaste toiminnalliselle osallisuudelle, vaikka koettua osallisuutta olisi. Osallisuuden käsite on ollut esillä Suomessa viime vuosina. Erilaisilla osallisuusprojekteilla on pyritty edistämään lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. YK:n lasten oikeuksia koskeva yleissopimus on lähtökohta osallisuus käsitteen konkreettiselle toteutukselle. Aihe on tärkeä, sillä osallisuus nähdään merkittävänä osana kasvatuksessa.
Tutkimus kohdistuu monikulttuurisen perhetaustan omaavien lasten ja nuorten osallisuuden ja osattomuuden kokemuksiin koulussa. Tätä kokemustietoa peilataan ko. koulun osallisuusstrategioihin eli siihen, miten koulut pyrkivät osallistamaan oppilaita kulttuurisen sensitiivisyyden näkökulma mukaan lukien. Aineisto on kerätty toukokuussa 2021 pirkanmaalaisessa peruskoulussa. Haastatteluun osallistui kuusi oppilasta 7.–9. vuosiluokilta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että moninaisen taustan omaavat oppilaat kokevat osallisuutta, vaikka he eivät osallisuutta terminä tunnistaneet. Käsitteen vieraudesta huolimatta oppilaat kokivat osallisuuden kuulumisen tunteena, vaikka he eivät pysty vaikuttamaan mielipiteillään kouluyhteisön asioihin. Yhdeksi haasteeksi osoittautui opettajien kapeat osallistamismahdollisuudet, kuten oppilaan osallistaminen vain tuntisuunnitteluun. Toisena haasteena nähtiin oppilaiden kokemus siitä, ettei heidän ajatuksillaan tai mielipiteellään ollut vaikutusta eikä arvoa.
The UN Convention on the Rights of Children (1989) is a starting point for the concrete implementation of inclusion. In Finland, the idea of inclusion has been established in legislations, curricula and institutional practices over several decades, and various projects have aimed at promoting participation and offering civic opportunities to children and young people. Yet the topic of my research is important: while inclusion is seen as a major part of education and upbringing in schools, its implementation is not taking place equally.
I approach inclusion through the analytical concept of 'sense of belonging', including a presumption that, when a child has a experienced community involvement her or his desire to influence and take active positions in the society are increased. Children with multicultural backgrounds often face challenges in this as their participation may be hindered in many ways, even if they have perceived inclusion. The study focuses on the experiences of inclusion and noninvolvement of children and young people with multicultural family backgrounds, in the school context. Their experiential knowledge is mirrored with the school's inclusion strategies, i.e., how schools seek to engage students, including the cultural sensitiveness aspect. The research materials consist of interviews accomplished in a secondary school in Pirkanmaa, in May 2021. In-depth interviews were carried out with six interviewees ranging from 7th to 9th grades.
The results of the study indicate that students with diverse backgrounds do experience inclusion in different ways, even if they may not identify with inclusion as a term. Despite the alienation of the concept, the participating students felt inclusiveness as a sense of belonging. However, they felt negatively about the opportunities to express their opinions or influence the matters of the school community. One highlighted challenge was narrow participation opportunities offered by teachers, such as engaging students in the planning of the lessons. Another challenge was reflected by the students' experiences that their thoughts or opinions had no effect or value. In all, the study confirms the existing understanding that inclusion of students with multicultural backgrounds requires more attention from the school.