Gerastenia ja biologiset kellot
Hirvonen, Vilho (2022)
Hirvonen, Vilho
2022
Bioteknologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Biotechnology
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204294164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204294164
Tiivistelmä
Ikä on suurin yksittäinen riskitekijä useimmissa kansantaudeissa eikä vanhenemista voida täysin välttää. Vanhan iän huipentumana pidetään gerasteniaa, joka arkikielessä tunnetaan biologisen vanhenemisen aiheuttamana haurautena, mutta näiden välistä suhdetta ei tunneta vielä riittävän hyvin. Tämän työn tavoitteena on selvittää biologisten kellojen ja gerastenian välillä olevia yhteyksiä kirjallisuuden perusteella.
Gerastenia vaikeuttaa hoitoa ja sitä potevalla henkilöllä on huomattavan suuri riski tapaturmille. Gerastenia tunnistetaan eriävin menetelmin, joista parhaiten tunnetuimpiin kuuluvat frailtyindeksi, Friedin fenotyyppinen indeksi sekä kokonaisvaltainen geriatrinen arvio. Menetelmät eroavat osa-alueitten ja laajuutensa puolesta, mutta ne keskittyvät pääosin tavallisiin vanhenemisen myötä lisääntyvien terveysongelmien mittaamiseen.
Biogerontologisessa tutkimuksessa on ollut pitkään tavoitteena ymmärtää biologisen vanhenemisen prosessia. Toistaiseksi vanhenemiselle ei ole yksiselitteistä vastausta. Tässä työssä käsitellään kolmea biologisen iän mittaria eli epigeneettistä kelloa, jotka perustuvat iän myötä muuttuvaan DNA:n metylaatioon.
Horvathin kello on yksi parhaiten tunnetuista ensimmäisen sukupolven epigeneettisistä kelloista. Tämä kello pystyy arvioimaan biologisen iän monista kudoksista ja solutyypeistä. Horvathin kello ei kuitenkaan ole yhtä hyvä arvioimaan vanhenemisen myötä muuttuvaa terveydentilaa kuin toisen sukupolven kellot. DNAm PhenoAge on toisen sukupolven epigeneettinen kello, joka kehitettiin toisen biologisen kellon, PhenoAgen pohjalle. PhenoAge perustuu kliinisiin mittauksiin. GrimAge on myös toisen sukupolven epigeneettinen kello, joka sisältää useamman pienemmän kellon. Nämä kellot mittaavat mm. veriplasman proteiinipitoisuuksia ja tupakoinnin historiaa tutkittavasta.
Kirjallisuuden perusteella, tässä työssä esitellyistä kelloista, GrimAge-kellolla on vahvin yhteys gerastenian kanssa. Yhteyttä biologiseen ikään (ts. kelloihin) on haastavaa löytää mahdollisesti siksi, että gerastenian määritelmä ja mittaus ei ole yhdenmukaistettua. Biologinen vanheneminen on hyvin monimutkainen prosessi ja vanhenemisen etenemisnopeuden arvioiminen biologisilla kelloilla on ollut edistys prosessin ymmärtämisen kannalta. Ensimmäisen ja toisen sukupolven kellot eroavat suuresti niiden kyvyssä korreloida erilaisten vanhenemisen merkkien ja gerastenian kanssa. Kellot ovat kehittyneet tarkempaan suuntaan sukupolvi sukupolvelta. Tämä viittaa siihen, että epigeneettisillä kelloilla on potentiaalia kehittyä tarkoiksi diagnosointivälineiksi.
Gerastenia vaikeuttaa hoitoa ja sitä potevalla henkilöllä on huomattavan suuri riski tapaturmille. Gerastenia tunnistetaan eriävin menetelmin, joista parhaiten tunnetuimpiin kuuluvat frailtyindeksi, Friedin fenotyyppinen indeksi sekä kokonaisvaltainen geriatrinen arvio. Menetelmät eroavat osa-alueitten ja laajuutensa puolesta, mutta ne keskittyvät pääosin tavallisiin vanhenemisen myötä lisääntyvien terveysongelmien mittaamiseen.
Biogerontologisessa tutkimuksessa on ollut pitkään tavoitteena ymmärtää biologisen vanhenemisen prosessia. Toistaiseksi vanhenemiselle ei ole yksiselitteistä vastausta. Tässä työssä käsitellään kolmea biologisen iän mittaria eli epigeneettistä kelloa, jotka perustuvat iän myötä muuttuvaan DNA:n metylaatioon.
Horvathin kello on yksi parhaiten tunnetuista ensimmäisen sukupolven epigeneettisistä kelloista. Tämä kello pystyy arvioimaan biologisen iän monista kudoksista ja solutyypeistä. Horvathin kello ei kuitenkaan ole yhtä hyvä arvioimaan vanhenemisen myötä muuttuvaa terveydentilaa kuin toisen sukupolven kellot. DNAm PhenoAge on toisen sukupolven epigeneettinen kello, joka kehitettiin toisen biologisen kellon, PhenoAgen pohjalle. PhenoAge perustuu kliinisiin mittauksiin. GrimAge on myös toisen sukupolven epigeneettinen kello, joka sisältää useamman pienemmän kellon. Nämä kellot mittaavat mm. veriplasman proteiinipitoisuuksia ja tupakoinnin historiaa tutkittavasta.
Kirjallisuuden perusteella, tässä työssä esitellyistä kelloista, GrimAge-kellolla on vahvin yhteys gerastenian kanssa. Yhteyttä biologiseen ikään (ts. kelloihin) on haastavaa löytää mahdollisesti siksi, että gerastenian määritelmä ja mittaus ei ole yhdenmukaistettua. Biologinen vanheneminen on hyvin monimutkainen prosessi ja vanhenemisen etenemisnopeuden arvioiminen biologisilla kelloilla on ollut edistys prosessin ymmärtämisen kannalta. Ensimmäisen ja toisen sukupolven kellot eroavat suuresti niiden kyvyssä korreloida erilaisten vanhenemisen merkkien ja gerastenian kanssa. Kellot ovat kehittyneet tarkempaan suuntaan sukupolvi sukupolvelta. Tämä viittaa siihen, että epigeneettisillä kelloilla on potentiaalia kehittyä tarkoiksi diagnosointivälineiksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]