Yksityinen vai julkinen kotihoito? : Asiakastyytyväisyystietoon perustuva kvantitatiivinen tutkimus

Abstract

Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, minkälaisia eroja yksityisen ja julkisen sektorin tuottaman kotihoidon välillä on Tampereella ja Orivedellä. Tämä tutkielma pohjautuu Tampereen kaupungin keräämään asiakastyytyväisyystietoon vuodelta 2021. Tutkielman aineisto on postitse kerätty kyselyaineisto, johon on vastannut 572 kotihoidon asiakasta. Tämän tutkielman muuttujina käytetään kotihoidolle annettua kokonaisarvosanaa sekä kahtakymmentä 5-portaista Likert-asteikollista väittämää, jotka mittaavat kotihoidon laatua hieman eri näkökulmista. Näistä muodostetaan edelleen Kotihoidon laatu -niminen summamuuttuja sekä faktorianalyysin avulla kolme faktorimuuttujaa: hoiva, osallistaminen sekä yhteydenpito. Näiden kaikkien muuttujien eroja sekä sektoreittain että taustamuuttujien suhteen tarkastellaan Mann-Whitneyn U-testin avulla. Muita tässä tutkielmassa käytettyjä menetelmiä ovat myös Khii toiseen -testi sekä ristiintaulukointi.

Tutkimuskysymyksenä on: Miten yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaiden kokemukset kotihoidon laadusta eroavat toisistaan Tampereen ja Oriveden kontekstissa? Hypoteesi on, että julkisen kotihoidon asiakkaat ovat kotihoitoon tyytyväisempiä kuin yksityisen sektorin asiakkaat. Hypoteesi pohjautuu hoivan markkinoistamisen sekä politisoitumisen aiheuttamiin haasteisiin laadukkaan hoivan järjestämiselle.

Hoivan laatu -muuttujan, kotihoidolle annetun kokonaisarvosanan, hoiva-faktorimuuttujan sekä kahdeksan kotihoidon laatuun liittyvän väittämän kohdalla julkisen asiakkaat antoivat tilastollisesti merkitsevästi parempia arvosanoja kuin yksityisen kotihoidon asiakkaat Tampereella ja Orivedellä. 12 väittämän sekä kahden faktorin (osallistaminen ja yhteydenpito) kohdalla erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, vaikka ne osoittivatkin julkisen sektorin paremmista arvosanoista. Aineiston analyysin pohjalta voidaan päätellä, että julkisen kotihoidon asiakkaat ovat antaneet merkitsevästi parempia arvosanoja kuin yksityisen kotihoidon asiakkaat, vaikka kaikissa tarkasteluissa erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tämän tutkielman pohjalta on perusteltua tehdä johtopäätös, jonka mukaan kotihoidon järjestäminen ensisijaisesti kaupungin omana palveluntuotantona eli julkisella sektorilla on perusteltua ainakin asiakastyytyväisyystiedon näkökulmasta. Julkisen sektorin asiakkaat ovat tämän tutkielman perusteella yksityistä sektoria tyytyväisempiä nimenomaan kotihoidon ja hoivan laatuun, eivätkä niinkään omaan ja läheisten osallistamiseen tai yhteydenpitoon hoitajien kanssa.