Päässälaskut perusopetuksen matematiikan opetuksessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia päässälaskutehtäviä tämän päivän perusopetuksen oppimateriaalit sisältävät, sekä kartoittaa opettajien ajatuksia päässälaskujen opetuksesta, syistä päässälaskujen teettämiselle sekä mahdollisista kehittämiskohteista. Päässälaskulla tarkoitetaan ilman apuvälineitä tai välivaiheita suoritettavaa laskua, jossa merkitään ylös ainoastaan vastaus. Päässälaskutaito on yksi sujuvan arjen edellytyksistä, ja siitä syystä merkittävä tutkimuksen kohde. Tämä tutkimus keskittyi sellaisiin oppitunnilla suoritettaviin päässälaskuihin, joissa opettaja lukee laskun ääneen ja oppilaat kirjoittavat ylös vastauksen. Tutkimus noudattaa laadullista tutkimusotetta. Aineiston muodostivat alakoulun matematiikan oppimateriaalien päässälaskutehtävät Milli-kirjasarjassa, sekä kolmen Pirkanmaalla toimivan opettajan sähköpostihaastattelut. Päässälaskutehtäviä analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin matemaattisen osaamisen sekä matematiikan kielentämisen näkökulmasta. Haastattelukysymyksistä muodostettiin yläluokat päässälaskujen toteutukselle, syille teettää päässälaskuja sekä päässälaskujen kehittämisnäkökulmalle. Haastatteluiden vastausten analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Oppimateriaaleista keskeisiksi huomioiksi nousi päässälaskutehtävien yksipuolisuus niin matemaattisen osaamisen piirteiden kuin matematiikan kielentämisenkin näkökulmasta. Tehtävien ratkaiseminen edellytti oppilaan osaamisen piirteistä ainoastaan tehtävässä käytettävien matematiikan termien tuntemista ja niiden sujuvaa käyttöä, sekä oikean ratkaisustrategian valintaa ja laskutoimituksen suorittamista. Päässälaskujen tehtävänannot koostuivat tekstimuotoisesta lausekkeesta, ja oppilaiden vastaus tehtävätyypistä riippumatta oli pelkkä luku. Opettajien haastatteluista selvisi, että päässälaskuja teetetään koulussa säännöllisesti, ja opettajat käyttävät useimmiten oppimateriaalien valmiita päässälaskutehtäviä. He kokivat oppilaiden innostuksen päässälaskuihin vaihtelevaksi, mutta löysivät päässälaskuista paljon laskutaitoa kehittäviä elementtejä. Oppilaiden osallistaminen laskujen suunnitteluun, eriyttäminen sekä digitaalisten välineiden hyödyntäminen nähtiin päässälaskujen mahdollisina kehittämiskohteina. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että vaikka oppimateriaalien sisältöjen tulisi noudattaa Opetushallituksen vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, on päässälaskutehtävissä useita kehittämisen kohteita. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti siihen, että päässälaskut toisivat oppilaiden matemaattista osaamista esiin monipuolisesti, sekä tehtävien eri kielentämisen keinoja käytettäisiin vaihtelevammin. Lisäksi päässälaskujen eriyttämistä ja arviointia tulisi tarkastella laajemmin.