Koronaviruspandemian vaikutus suomalaisten sijoittajien käyttäytymiseen
Kiiskilä, Eppu (2022)
Kiiskilä, Eppu
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204273992
Tiivistelmä
Tämän tutkielman on tarkoitus tutkia koronaviruksen aiheuttaman pandemian vaikutusta suomalaisten sijoittajien käyttäytymiseen. Koronaviruspandemia on ajankohtainen yhteiskuntaa koskeva ilmiö, jota ei olla laajasti vielä ehditty tutkia. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite on selvittää, onko koronaviruspandemialla on ollut vaikutuksia sijoittajien käyttäytymiseen, ja mikäli on, niin mitä vaikutuksia sijoittajien keskuudessa on esiintynyt. Jatkotutkimuskysymyksien on määrä selvittää, onko sijoittajien iällä, varallisuustasolla tai markkinoilla esiintyvillä psykologisilla harhoilla ollut vaikutusta heidän käyttäytymiseensä koronapandemian aikana.
Tutkielma koostuu rakenteeltaan kuudesta pääluvusta. Ensimmäinen luku pitää sisällään johdannon tutkittavaan aihealueeseen sisältäen tutkimuskysymykset, tutkimusmenetelmät sekä tutkimuksen rajaukset. Toinen ja kolmas luku ovat teorialukuja, jotka yhdessä muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Neljännessä luvussa käydään läpi suomalaisten sijoittajien erityispiirteitä sekä esitellään koronaviruksen vaikutuksia yhteiskuntaan sekä talouteen. Viides luku sisältää tutkimuksen empiirisen aineiston, jossa analysoidaan ja käydään hankittu empiria läpi. Kuudes ja viimeinen luku on tulosluku, jossa vedetään yhteen empiriaosuudessa esiin nousseet tulokset.
Tutkimus on menetelmältään kvalitatiivinen, jossa empiirinen aineisto on kerätty viidelle sijoitusammattilaiselle pidetyn teemahaastattelun avulla. Kvalitatiivinen lähestymistapa on perusteltu johtuen tutkittavan ilmiön moniselitteisestä luonteesta. Teemahaastattelut valikoituivat parhaaksi menetelmäksi kerätä empiriaa, sillä ne jättävät tilaa haastateltavien omille mielipiteille. Haastatellut sijoitusammattilaiset ovat kaikki kokeneita alallaan sekä toimivat eri puolilla finanssimarkkinoita, jonka perusteella heitä pyydettiin mukaan tutkimukseen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronaviruspandemialla on ollut vaikutusta sijoittajien käyttäytymiseen. Markkinoiden romahduksen aikaan sijoittajien keskuudessa esiintyi epävarmuutta, mutta sijoittajien luottamus palasi takaisin kurssien kääntyessä nopeasti nousuun. Erityisesti sijoittajien aktiivisuuden voidaan nähdä kasvaneen pandemian myötä, minkä lisäksi on nähtävissä uusien sijoittajien määrän merkittävä kasvu. Tulokset iän vaikutuksesta pandemian aikana oli ristiriitaiset, mutta voidaan todeta iän olleen ainakin jollain tasolla merkitsevä tekijä, mikä on näkynyt etenkin nuorten sijoittajien toiminnassa. Varallisuustaso voidaan nähdä olleen merkitsevä tekijä pandemian aikana, mutta sen vaikutus todettiin olevan enimmäkseen mahdollistava. Tutkimuksen mukaan myös psykologisia harhoja kuten laumakäyttäytymistä ja yliluottamusta on esiintynyt ainakin jollain tasolla pandemian aikana sijoittajien käyttäytymisessä.
Tutkielma koostuu rakenteeltaan kuudesta pääluvusta. Ensimmäinen luku pitää sisällään johdannon tutkittavaan aihealueeseen sisältäen tutkimuskysymykset, tutkimusmenetelmät sekä tutkimuksen rajaukset. Toinen ja kolmas luku ovat teorialukuja, jotka yhdessä muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Neljännessä luvussa käydään läpi suomalaisten sijoittajien erityispiirteitä sekä esitellään koronaviruksen vaikutuksia yhteiskuntaan sekä talouteen. Viides luku sisältää tutkimuksen empiirisen aineiston, jossa analysoidaan ja käydään hankittu empiria läpi. Kuudes ja viimeinen luku on tulosluku, jossa vedetään yhteen empiriaosuudessa esiin nousseet tulokset.
Tutkimus on menetelmältään kvalitatiivinen, jossa empiirinen aineisto on kerätty viidelle sijoitusammattilaiselle pidetyn teemahaastattelun avulla. Kvalitatiivinen lähestymistapa on perusteltu johtuen tutkittavan ilmiön moniselitteisestä luonteesta. Teemahaastattelut valikoituivat parhaaksi menetelmäksi kerätä empiriaa, sillä ne jättävät tilaa haastateltavien omille mielipiteille. Haastatellut sijoitusammattilaiset ovat kaikki kokeneita alallaan sekä toimivat eri puolilla finanssimarkkinoita, jonka perusteella heitä pyydettiin mukaan tutkimukseen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronaviruspandemialla on ollut vaikutusta sijoittajien käyttäytymiseen. Markkinoiden romahduksen aikaan sijoittajien keskuudessa esiintyi epävarmuutta, mutta sijoittajien luottamus palasi takaisin kurssien kääntyessä nopeasti nousuun. Erityisesti sijoittajien aktiivisuuden voidaan nähdä kasvaneen pandemian myötä, minkä lisäksi on nähtävissä uusien sijoittajien määrän merkittävä kasvu. Tulokset iän vaikutuksesta pandemian aikana oli ristiriitaiset, mutta voidaan todeta iän olleen ainakin jollain tasolla merkitsevä tekijä, mikä on näkynyt etenkin nuorten sijoittajien toiminnassa. Varallisuustaso voidaan nähdä olleen merkitsevä tekijä pandemian aikana, mutta sen vaikutus todettiin olevan enimmäkseen mahdollistava. Tutkimuksen mukaan myös psykologisia harhoja kuten laumakäyttäytymistä ja yliluottamusta on esiintynyt ainakin jollain tasolla pandemian aikana sijoittajien käyttäytymisessä.