Arvot ja maailmankatsomukset taloudellisen päätöksenteon ohjaajina

Abstract

Kaikessa ihmisen toiminnassa on keskeisessä roolissa säännöt, normit ja käsitys moraalisesti oikein ja väärin toimimisesta. Taloustieteen teoriassa ihminen nähdään rationaalisena toimijana, joka pyrkii maksimoimaan hyötyään oman hyötyfunktionsa mukaan. Se, mistä kukin yksilö kokee saavansa hyötyä, riippuu tämän henkilökohtaisista preferensseistä eli mieltymyksistä. Maailmankatsomus muodostaa lähtökohdan sille, miten ihminen jäsentää asioita ja suhtautuu ympäröivään todellisuuteen, joten erilaiset maailmankatsomukset tarjoavat yhden luontevan selityksen eroille ihmisten preferensseissä. Erilaisten maailmankatsomusten kirjo on valtava. Suurta osaa maailmankatsomuksista kutsutaan niille ominaisten piirteiden vuoksi uskonnoiksi. Jokainen maailmankatsomus tarjoaa erilaisen vastauksen perimmäisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi siihen, mikä on elämän tarkoitus. Maailmankatsomuksiin liittyy kiinteästi myös tiettyjä arvoja, jotka ovat lähtöisin esimerkiksi kirjauskontojen tapauksessa uskontojen pyhistä kirjoituksista. Tietyn maailmankatsomuksen edustaja pyrkii toimimaan maailmankatsomuksensa arvojen mukaisesti, ja näin erot maailmankatsomusten opetusten sisällöissä voivat selittää eroja ihmisten käyttäytymisessä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten erilaiset arvot ja maailmankatsomukset ohjaavat taloudellista päätöksentekoa ja miten ne näkyvät myös taloustieteen teoriassa. Tutkielmassa esitellään teorioita, joiden avulla arvojen ja maailmankatsomusten yhteyttä taloudelliseen käyttäytymiseen voidaan yrittää selittää. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan erityisesti kristinuskon, islamin, juutalaisuuden, buddhalaisuuden, hindulaisuuden, ei-uskonnollisuuden sekä ateismin ja näihin maailmankatsomuksiin liittyvien arvojen vaikutusta viidellä eri taloudellisella osa-alueella: luottamuksessa ja lainkuuliaisuudessa, työn tarjonnassa ja yritteliäisyydessä, tulonjakoon suhtautumisessa ja hyväntekeväisyyden tekemisessä, säästämisessä sekä lasten hankkimisessa. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuudessa arvot ja maailmankatsomus nähdään historiallisesti kiinteänä osana taloustieteen teoriaa. Arvojen ja maailmankatsomuksen mukaan toimiminen nähdään yhtenä rationaalisena valintana monien rationaalisten valintojen joukossa. Empiiristä näyttöä löytyi siitä, että eri maailmankatsomusten edustajien taloudellisissa valinnoissa ja asenteissa on eroja. Uskonnolliset ihmiset luottavat enemmän markkinoiden toimintaan, ovat lainkuuliaisempia, tekevät enemmän vapaaehtoistyötä ja ovat hedelmällisempiä kuin ei-uskonnolliset. Koetilanteissa maailmankatsomusten ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan luottamuksen tai anteliaisuuden osoittamiseen. Kristinuskon sisäisesti protestanttien ja katolilaisten välillä työn tarjonnassa ei oletusten vastaisesti löydetty merkittävää eroa. Protestantit tekevät kuitenkin enemmän vapaaehtoistyötä kuin katolilaiset. Katolilaiset puolestaan säästävät todennäköisemmin kuin protestantit.