Sosiaalisen median informaatiokuplat: Haitallisten vaikutusten estäminen käyttäjälähtöisesti

Abstract

Pariserin esittelemää informaatiokuplaa (engl. filter bubble) sanotaan yhdeksi tärkeimmistä huolenaiheista suosittelujärjestelmiin liittyen. Suosittelujärjestelmiä käytetään internetpalveluissa, jotta käyttäjälle voidaan suositella mahdollisimman sopivaa sisältöä. Informaatiokupla on suosittelujärjestelmien haittapuolena syntyvä ilmiö, joka vaikuttaa käyttäjiin kaventamalla käyttäjälle saatavilla olevaa tietosisältöä määrällisesti ja laadullisesti. Tietosisällön kapenemisesta aiheutuu vaikutuksia esimerkiksi ajatteluun, oppimiseen ja luovuuteen.

Tutkielmassa tutkitaan sosiaalisen median informaatiokuplien vaikutuksien estämistä ja heikentämistä käyttäjälähtöisesti. Lisäksi sivutaan järjestelmälähtöistä informaatiokuplien vaikutusten heikentämistä ja estämistä. Tutkielman tutkimuskysymys on: miten sosiaalisen median informaatiokuplien vaikutuksia voidaan heikentää tai estää käyttäjälähtöisesti? Tutkielman menetelmä on kirjallisuuskatsaus. Lähteinä käytetään pääasiassa tieteellisiä artikkeleja ja tutkimuksia. Mukana on myös aiheeseen liittyvä kirja sekä verkkojulkaisuja. Pääasiassa lähteet ovat tietojenkäsittelytieteiden alalta, mutta mukana on myös muiden alojen julkaisuja.

Tutkielma osoittaa, että on olemassa keinoja, joilla käyttäjä voi pyrkiä estämään informaatiokuplan vaikutuksia. Keinot jaetaan teemoihin: oman verkkokäyttäytymisen muokkaaminen, kolmannen osapuolen tarjoamat tekniset ratkaisut sekä kriittinen ajattelu ja tietoinen pyrkimys erilaiseen tietoon. Teemojen sisältä löytyviä konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi evästeiden poistaminen, kolmannen osapuolen tarjoamat tekniset ratkaisut sekä kriittinen ajattelu. Tutkielmassa kerrotaan myös lyhyesti siitä, mitä sosiaaliset mediat voivat tehdä heikentääkseen informaatiokuplia, jotta ymmärretään myös järjestelmien vastuu. Informaatiokuplia voidaan estää järjestelmälähtöisesti uudelleensuunnittelemalla suosittelujärjestelmät, tarjoamalla käyttäjälle työkaluja, jotka selittävät tiedon personointia ja suodatusta sekä parantamalla avoimuutta.

Vaikka informaatiokuplasta löytyy kohtalaisen paljon tietoa, niin luetun kirjallisuuden perusteella voidaan sanoa, että kattavaa tutkimusta käyttäjälähtöisestä informaatiokuplien vaikutusten heikentämisestä ei ole tehty. Tutkielman tuloksena todetaan myös, että on kehitetty vain vähän kolmannen osapuolen tarjoamia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla voisi heikentää informaatiokuplan vaikutuksia sosiaalisen median käyttäjään.