Ikääntyneiden viestinnälliset tarpeet teknologiavälitteisessä viestinnässä
Sipola, Assi; Teppo, Lotta (2022)
Sipola, Assi
Teppo, Lotta
2022
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204263768
Tiivistelmä
Teknologiavälitteinen viestintä on nykypäivänä merkittävä viestinnän osa-alue. Ikääntyneet ovat kuitenkin jääneet teknologiavälitteisen viestinnän tutkimuksessa usein vähemmän huomiolle kuin muut ikäryhmät. Vuonna 2019 alkanut koronapandemia on vielä osaltaan lisännyt teknologiavälit- teisen viestinnän merkitystä monen ihmisen arjessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ikääntyneiden teknologiavälitteisestä viestinnästä. Aihetta lähestytään uses and gratifications -teorian ja sosiaalisen informaation prosessoinnin teorian avulla.
Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on, miten ikääntyneet suhtautuvat teknologiavälitteiseen viestintään. Tutkimusongelmaan haetaan vastauksia kolmen tutkimuskysymyksen avulla: millaisia tarpeita ikääntyneillä on teknologiavälitteisessä viestinnässä, mitä ikääntyneet kokevat saavansa teknologiavälitteisestä viestinnästä ja miten pandemia on vaikuttanut ikääntyneiden tapaan käyttää teknologiavälitteistä viestintää. Tutkimuksessa ikääntynyt määritellään yli 60 vuotta täyttäneeksi.
Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla Microsoft Teams -sovelluksen välityk- sellä. Teemahaastattelussa kysymykset oli jaoteltu kolmeen pääteemaan, jotka olivat teknologiavä- litteisten viestintätilanteiden erityispiirteet, viestinnälliset tarpeet ja koronapandemia. Aineistoa analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisesti. Teorialähtöisessä analyysissä käytettiin apuna yhtä uses and gratifications -teorian typologiaa median käytön motiiveista. Aineistolähtöinen analyysi tehtiin sisällönanalyysina.
Tutkimuksen tuloksissa ikääntyneiden teknologiavälitteisen viestinnän käyttöön ajavina tarpeina esiintyivät ajan kulutus, kumppanuuden tunne ja seura, nautinto, sosiaalinen kanssakäyminen ja informaation hankkiminen. Todellisuutta pakeneminen, rentoutuminen ja innostuksen tunteen hakeminen eivät nousseet ikääntyneiden vastauksissa esille, vaikka ne esiintyivät teorialähtöisen analyysin typologiassa. Tulokset osoittavat myös, että ikääntyneet kokevat saavansa teknologiavälittei- sestä viestinnästä hyötyä läheisyyttä ja iloa, mutta myös epätasapuolisuuden ja turvattomuuden tunnetta. Ikääntyneet näkivät koronapandemian lisänneen teknologiavälitteisen viestinnän käyttöä ja merkitystä, samalla kun kasvokkaisviestinnän määrä arjessa on vähentynyt.
Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa teknologiavälitteisen viestinnän merkityksestä ikääntyneiden elämässä, erityisesti yhteiskunnallisesti poikkeuksellisena pandemia-aikana. Teknologiavälitteisen viestinnän kokonaisvaltaisempi ymmärrys ikääntyneiden osalta mahdollistaa teknologiavälitteisen viestinnän kehityksen ikääntyneille mieluisammaksi ja palkitsevammaksi viestinnän kanavaksi.
Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on, miten ikääntyneet suhtautuvat teknologiavälitteiseen viestintään. Tutkimusongelmaan haetaan vastauksia kolmen tutkimuskysymyksen avulla: millaisia tarpeita ikääntyneillä on teknologiavälitteisessä viestinnässä, mitä ikääntyneet kokevat saavansa teknologiavälitteisestä viestinnästä ja miten pandemia on vaikuttanut ikääntyneiden tapaan käyttää teknologiavälitteistä viestintää. Tutkimuksessa ikääntynyt määritellään yli 60 vuotta täyttäneeksi.
Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla Microsoft Teams -sovelluksen välityk- sellä. Teemahaastattelussa kysymykset oli jaoteltu kolmeen pääteemaan, jotka olivat teknologiavä- litteisten viestintätilanteiden erityispiirteet, viestinnälliset tarpeet ja koronapandemia. Aineistoa analysoitiin sekä teoria- että aineistolähtöisesti. Teorialähtöisessä analyysissä käytettiin apuna yhtä uses and gratifications -teorian typologiaa median käytön motiiveista. Aineistolähtöinen analyysi tehtiin sisällönanalyysina.
Tutkimuksen tuloksissa ikääntyneiden teknologiavälitteisen viestinnän käyttöön ajavina tarpeina esiintyivät ajan kulutus, kumppanuuden tunne ja seura, nautinto, sosiaalinen kanssakäyminen ja informaation hankkiminen. Todellisuutta pakeneminen, rentoutuminen ja innostuksen tunteen hakeminen eivät nousseet ikääntyneiden vastauksissa esille, vaikka ne esiintyivät teorialähtöisen analyysin typologiassa. Tulokset osoittavat myös, että ikääntyneet kokevat saavansa teknologiavälittei- sestä viestinnästä hyötyä läheisyyttä ja iloa, mutta myös epätasapuolisuuden ja turvattomuuden tunnetta. Ikääntyneet näkivät koronapandemian lisänneen teknologiavälitteisen viestinnän käyttöä ja merkitystä, samalla kun kasvokkaisviestinnän määrä arjessa on vähentynyt.
Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa teknologiavälitteisen viestinnän merkityksestä ikääntyneiden elämässä, erityisesti yhteiskunnallisesti poikkeuksellisena pandemia-aikana. Teknologiavälitteisen viestinnän kokonaisvaltaisempi ymmärrys ikääntyneiden osalta mahdollistaa teknologiavälitteisen viestinnän kehityksen ikääntyneille mieluisammaksi ja palkitsevammaksi viestinnän kanavaksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]