Tiedonhallintamalli ammattikorkeakouluissa
Ritala, Marjo (2022)
2022
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204223409
Tiivistelmä
Tiedonhallintalaki tuli voimaan 1.1.2020. Lain mukaan jokaisen tiedonhallintayksikön tuli laatia ylläpidettävä tiedonhallintamalli vuoden 2020 aikana. Tiedonhallintayksiköitä ovat valtion virastot ja laitokset, tuomioistuimet ja valitusasioita käsittelemään perustetut lautakunnat, eduskunnan virastot, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset, itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tämä tutkielma keskittyy tarkastelemaan, kuinka tiedonhallintamallin laatiminen on edistynyt ja kuinka sen laatimiseen on suhtauduttu ammattikorkeakouluissa.
Tutkielmalla pyrittiin selvittämään, kenen vastuulle tiedonhallintamallin tekeminen ammattikorkeakouluissa on kuulunut ja onko vastuiden myötä tiedonhallinnan työnjako muuttunut. Sen lisäksi tutkielma pyrki tuomaan esille, millaiseksi ammattikorkeakoulujen asiakirjahallinnon ammattilaiset ovat kokeneet tiedonhallintalain toimeenpanon ja soveltamisen. Kolmanneksi tutkielma kartoitti, ovatko lainsäädännölliset uudistukset vaikuttaneet asiakirjahallinnon ammattilaisten osaamisen kokemukseen. Teoreettisena taustana ovat lainvalmisteluaineistot, tiedonhallintalakia läheisesti muistuttava Information Governance -käsite sekä työssä oppimisen ja osaamisen osalta Étienne Wengerin käytännön yhteisön teoria. Tutkielma toistaa vuonna 2021 tehtyä tiedonhallintamallin tekemisen edistymistä ja tiedonhallintamalliin suhtautumista kartoittavaa kyselyä, jossa kohdejoukkona olivat kaikki Suomen tiedonhallintayksiköt. Lainsäädännöllisen osaamisen osalta tutkielma toistaa vuonna 2018 tehtyä kyselyä, jolla tutkittiin asiakirjahallinnon ammattilaisten osaamistarpeita.
Tutkimus toteutettiin anonyyminä kyselytutkimuksena, jossa kysymykset oli jaettu neljän teeman alle. Kysely lähetettiin kaikkiaan kahteenkymmeneen ammattikorkeakouluun ja siihen vastasi 17 henkilöä. Kyselylomakkeen suljettuja kysymyksiä analysoitiin määrällisin ja avovastauksia laadullisin menetelmin.
Tutkielma osoittaa, että tiedonhallintamallin laatiminen on edelleen monella ammattikorkeakoululla kesken. Syitä tähän ovat erityisesti resurssien puute sekä osaamisen puute. Ohjeistuksia pidetään epäselvinä ja huonosti korkeakoulumaailmaan sopivina. Ammattikorkeakoulujen asian- ja tiedonhallinnan tehtävissä sovelletaan lukuisia lakeja, joista etenkin EU:n tietosuoja-asetus, julkisuuslaki, tiedonhallintalaki ja arkistolaki ovat eniten käytössä. Osaamista kaivataan etenkin epäselvien ohjeistuksien, tiedonhallintalakiin liittyvien käsitteiden ja lakien tulkintaan.
Tutkielmalla pyrittiin selvittämään, kenen vastuulle tiedonhallintamallin tekeminen ammattikorkeakouluissa on kuulunut ja onko vastuiden myötä tiedonhallinnan työnjako muuttunut. Sen lisäksi tutkielma pyrki tuomaan esille, millaiseksi ammattikorkeakoulujen asiakirjahallinnon ammattilaiset ovat kokeneet tiedonhallintalain toimeenpanon ja soveltamisen. Kolmanneksi tutkielma kartoitti, ovatko lainsäädännölliset uudistukset vaikuttaneet asiakirjahallinnon ammattilaisten osaamisen kokemukseen. Teoreettisena taustana ovat lainvalmisteluaineistot, tiedonhallintalakia läheisesti muistuttava Information Governance -käsite sekä työssä oppimisen ja osaamisen osalta Étienne Wengerin käytännön yhteisön teoria. Tutkielma toistaa vuonna 2021 tehtyä tiedonhallintamallin tekemisen edistymistä ja tiedonhallintamalliin suhtautumista kartoittavaa kyselyä, jossa kohdejoukkona olivat kaikki Suomen tiedonhallintayksiköt. Lainsäädännöllisen osaamisen osalta tutkielma toistaa vuonna 2018 tehtyä kyselyä, jolla tutkittiin asiakirjahallinnon ammattilaisten osaamistarpeita.
Tutkimus toteutettiin anonyyminä kyselytutkimuksena, jossa kysymykset oli jaettu neljän teeman alle. Kysely lähetettiin kaikkiaan kahteenkymmeneen ammattikorkeakouluun ja siihen vastasi 17 henkilöä. Kyselylomakkeen suljettuja kysymyksiä analysoitiin määrällisin ja avovastauksia laadullisin menetelmin.
Tutkielma osoittaa, että tiedonhallintamallin laatiminen on edelleen monella ammattikorkeakoululla kesken. Syitä tähän ovat erityisesti resurssien puute sekä osaamisen puute. Ohjeistuksia pidetään epäselvinä ja huonosti korkeakoulumaailmaan sopivina. Ammattikorkeakoulujen asian- ja tiedonhallinnan tehtävissä sovelletaan lukuisia lakeja, joista etenkin EU:n tietosuoja-asetus, julkisuuslaki, tiedonhallintalaki ja arkistolaki ovat eniten käytössä. Osaamista kaivataan etenkin epäselvien ohjeistuksien, tiedonhallintalakiin liittyvien käsitteiden ja lakien tulkintaan.