Koulujohtamisen piirteet poikkeusaikana: Rehtoreiden kokemuksia koronakriisistä vuonna 2020

Abstract

Koronapandemian vaikutus maailmaan ja yhteiskunnan toimintoihin on ollut valtava. Etäyhteyksiin siirtyminen ja erityisjärjestelyiden tekeminen laittoivat koulumaailman arkitodellisuuden kriisiin ja tämän kriisin johtajina toimivat rehtorit. Vuoden 2020 rehtoribarometrien tulokset osoittavat, että poikkeusaika uuvutti rehtoreita huomattavasti. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää, millaisia ongelmia koululaitosten johtajat kohtasivat koronakriisin aikana. Tutkimusaineistona toimivat viisi rehtorihaastattelua, jotka toteutettiin vuoden 2021 alussa osana opetusharjoittelua, jonka teemana oli kouluhallinto. Tutkimusmetodina on teoriaohjaava aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jolloin teoria ohjaa analyysia, mutta analyysi ei pohjaudu suoraan teoriaan. Tutkimustuloksissa nousi esiin neljä kantavaa teemaa, jotka olivat oppilaiden ja opettajien tuen tarve, yhteisöllisyys ja yhtenäisyys, tiedottaminen ja viestintä sekä rehtorin henkilökohtainen jaksaminen. Rehtoreiden vastuulle kaatui kriisin akuuttina aikana paljon uusia asioita ja samalla huoli opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnista kuormitti jo entisestään paineistettua roolia. Koulujohtamisessa korostui perinteisten pedagogisen- ja asiantuntijoiden osaamiseen johtamisen lisäksi kriisijohtaminen. Poikkeusaika ei ollut yhdellekään rehtorille helppoa, mutta kokeneemmat rehtorit, jotka olivat jo uransa aikana käyneet kriisitilanteita läpi, selvisivät poikkeusaikana paremmin.