Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen tutkimuksia Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2015-2022: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyössä toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella esi- ja alkuopetuksen nivelvaihetta tutkivassa tutkimuskirjallisuudessa käytettyjä tutkimusmenetelmällisiä ratkaisuja sekä tutkimuksissa esitettyjä tuloksia. Opinnäytetyössä toteutettu tutkimus on toteutettu systemaattisella kirjallisuuskatsauksen avulla ja siinä on tutkittu Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2015–2022 julkaistuja esi- ja alkuopetusta käsitteleviä tieteellisartikkeleja. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa molempien instituutioiden henkilöstöt pyrkivät mahdollistamaan lapselle mahdollisimman sujuvan siirtymän esiopetuksesta kouluun, missä yhteistyön tavoitteena on edistää lapsen koulupolun johdonmukaista jatkumoa. Suomen ja Ruotsin koulutusjärjestelmissä noudatetaan hyvin samanlaista systeemiä, jota ohjaa kansallinen opetussuunnitelma ja missä varhaiskasvatuksessa tarjotaan kaikille lapsille mahdollisuus kouluun valmistavaan esiopetukseen. Systemaattista kirjallisuuskatsausta varten kerätty tutkimusaineisto kerättiin kevään 2022 aikana. Tutkimusaineisto koostui viidestä tieteellisestä tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät siirtymää esiopetuksesta kouluun oppilaan tai henkilöstön näkökulmista. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Valikoituneesta tutkimuskirjallisuudesta nousseet tutkimustulokset voidaan jaotella viiteen eri pääluokkaan, jotka jakautuivat edelleen vielä useampaan alaluokkaan. Muodostuneet pääluokat ovat yhteistyö, informaation siirtyminen nivelvaiheessa, resurssit, suhteet ja sudenkuopat nivelvaiheessa. Tutkimustuloksissa on löydettävissä tutkimusevidenssiä suunnitelmallisen nivelvaihetyöskentelyn toteutumisesta esi- ja alkuopetuksen henkilöstöjen välillä, joiden tavoitteena on edistää lapsen koulupolun johdonmukaista jatkumoa. Tutkimusaineiston tulokset antavat myös jonkin tasoista tutkimusevidenssiä nivelvaihetyöskentelyn puutteista ja sen seurauksista. Tutkimusevidenssi ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan vahvaa, minkä vuoksi aihetta olisikin tarvetta tutkia tarkemmin tai vielä suuremmassa mittakaavassa, jotta voitaisi saavuttaa luotettavampaa tutkimustietoa.