Lasten oikeuksien sekä edun toteutuminen etäopetuksessa : Erityisesti turvallisen opiskeluympäristön ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta

Abstract

Lasten edun sekä oikeuksien toteutuminen on puhututtanut yhteiskunnassamme erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana. Kiinan Wuhanin kaupungista löydetyn koronaviruksen nopean leviämisen takia valtioneuvosto teki päätöksen asettaa Suomen oppilaitokset etäopetukseen maaliskuussa 2020. Etäopetuksessa opetus sekä oppiminen tapahtuu verkkoympäristössä ajasta tai paikasta riippumattomana. Tämän lainopillisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten lasten etu sekä lasten oikeus yhdenvertaisuuteen sekä turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu etäopetuksessa. Tutkimus nostaa esiin etäopetuskäytännöissä havaittuja epäkohtia sekä oikeudellisia ongelmia.

Tutkimus pureutuu tarkastelemaan yhdenvertaisuutta pääasiassa etäopetuksessa hyödynnettävän tietotekniikan näkökulmasta, sillä lasten mahdollisuudet hyödyntää etäopetukseen soveltuvia tietoteknisiä välineitä voivat vaihdella suuresti. Tietotekniikan käyttömahdollisuuksien lisäksi oppilaiden välistä eriarvoisuutta etäopetuksessa kasvattavat lasten erilaiset mahdollisuudet saada aikuisen tukea omiin opintoihinsa. Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka lapsen oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu kotioloissa. Opiskeluympäristön käsite laajenee koskemaan myös digitaalista oppimisympäristöä, jolloin pohdinnan kohteeksi nousee lapsen altistuminen nettikiusaamiselle. Nettikiusaamisen lisäksi lapsen oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön tarkastellaan perinteisempien turvallisuusuhkien, kuten perheessä tapahtuvan väkivallan näkökulmasta.

Tutkimuksessa havaitaan, että lasten edun sekä lasten oikeuksien toteutuminen etäopetuksessa on ollut yleisesti ottaen puutteellista. Opetushenkilöstön riittämätön tietämys lasten oikeuksista sekä niiden edistämisestä on vaikeuttanut merkittävästi oikeuksien toteutumista. Lasten kanssa työskentelevien henkilöiden ihmisoikeuskoulutusta olisi täten lisättävä. Lasten mielipiteitä sekä näkemyksiä ei ole juurikaan huomioitu etäopetuskäytäntöjä suunniteltaessa tai toteutettaessa. Perusopetuslakiin (628/1998) tulisi sisällyttää säännös, joka korostaa oppilaiden osallisuutta sekä heidän mielipiteidensä huomioimista suhteessa perusopetuksen käytäntöihin. Etäopetusajan mukanaan tuoma tietoteknisten laitteiden lisääntynyt käyttö on osoittanut, että opetushenkilöstön, mutta myös lasten tietoteknisiä taitoja tulee vahvistaa entisestään. Turvallisen opiskeluympäristön osalta Suomen lainsäädäntöön olisi aiheellista sisällyttää koulukiusaamisen määritelmä, jossa huomioitaisiin myös verkkoympäristössä tapahtuva kiusaaminen. Tämä toisi selkeyttä ilmiön tunnistamiseen sekä ehkäisisi sitä.