”Aika puolustaa eettistä vakaumusta ja tervettä sukupuolikäsitystä” : Helluntailaisen viikkolehden sukupuolikäsityksistä ja niiden puoltamisen retoriikoista
Niemelä, Tanja (2022)
Niemelä, Tanja
2022
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284083
Tiivistelmä
Uskonto määrittää jäsentensä tapaa käsitteellistää maailmaa. Uskonnolliset luokittelut voivat vaikuttaa myös käsityksiin identiteeteistä tai sukupuolisuudesta. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan helluntaikristillisen viikkolehden, Ristin Voiton, vuosikerrassa 2021 tuotettuja sukupuolikäsityksiä sekä niiden puoltamiseen käytettyjä retorisia ja suostuttelevia keinoja.
Sukupuolikäsityksiä ja niiden retoriikoita lähestyttiin kielen kautta rakentuneina ilmiöinä kriittisen diskurssianalyysin otteella. Kriittisen diskurssianalyysin teoriaperinteeseen nojaten tarkasteltiin myös erilaisten puhetyylien käyttämää valtaa sukupuolikäsitysten tuottamisessa. Teoreettisesti tutkimus nojautuu erilaisten sukupuolikäsitysten vuoropuheluun avaten sukupuolta sekä biologisesti että konstruktionistisesti ymmärrettynä. Sukupuolta teoretisoidaan biologisesti sukupuolieron, kaksinapaisen sukupuolijärjestyksen, sukupuolirooliteorian sekä kulttuurisesti sukupuolen performatiivisuuden ja kielellisten representaatioiden näkökulmien kautta. Myös helluntailaisuuden ja sukupuolen suhdetta hahmotellaan. Empiirisessä analyysissä artikkelien sukupuolidiskursseja analysoidaan teoriaohjaavasti näihin teemoihin peilaten.
Sukupuoli näyttäytyi tutkielman aineiston artikkeleissa keskustelua herättävänä teemana. Artikkelien kautta käytiin eräänlaista liikkeen sisäistä sukupuolikäsitysten neuvottelua, joka sisälsi usein merkittävää retorista otetta. Artikkeleissa korostui viisi diskurssia, joiden kautta sukupuolikäsityksistä neuvoteltiin: sukupuoli vakaumuksen määrittämänä, biologisena erona, roolina, kasvatettuna ominaisuutena sekä uskonnonvapauskysymyksenä. Näistä muihin diskursseihin hierarkisessa suhteessa olevana päädiskurssina korostui käsitys sukupuolesta vakaumuksen määrittämänä, joka ohjasi muiden diskurssien reunaehtoja. Artikkelien käsitykset sukupuolesta pitivät sisällään biologisia ja essentialistisia painotuksia – sukupuoli nähtiin itsestäänselvänä ruumiillisena erona, jakona naiseuteen ja miehuuteen. Biologisen eron nähtiin tuottavan myös sukupuolitapaisesti jakautuvia rooleja ja käyttäytymistä. Toisaalta sukupuoli ymmärrettiin myös konstruktionistisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muotoutuvana, kasvatettuna ominaisuutena. Tällöin diskurssit pitivät sisällään osin vastakkaisia ja toisiaan haastavia näkökulmia.
Kokonaisuudessaan artikkeleissa tuotetut sukupuolikäsitykset asettuivat kuitenkin biologista determinismiä, ja essentialistista ymmärrystä edustaviksi. Artikkeleissa korostui tuotettujen sukupuolikäsitysten yhdenmukaisuus, ja näiden puolustamiseen käytetyt retoriset keinot. Tällöin Ristin Voiton voidaan katsoa asemoituvan kasvatukselliseen ja ohjaukselliseen rooliin, pyrkien vaikuttamaan lukijoidensa käsityksiin ihmisyydestä ja sukupuolisuudesta. Tämän prosessin seurauksena voidaan olla tuottamassa sukupuolisuuden ja sukupuolikäsitysten normeja.
Sukupuolikäsityksiä ja niiden retoriikoita lähestyttiin kielen kautta rakentuneina ilmiöinä kriittisen diskurssianalyysin otteella. Kriittisen diskurssianalyysin teoriaperinteeseen nojaten tarkasteltiin myös erilaisten puhetyylien käyttämää valtaa sukupuolikäsitysten tuottamisessa. Teoreettisesti tutkimus nojautuu erilaisten sukupuolikäsitysten vuoropuheluun avaten sukupuolta sekä biologisesti että konstruktionistisesti ymmärrettynä. Sukupuolta teoretisoidaan biologisesti sukupuolieron, kaksinapaisen sukupuolijärjestyksen, sukupuolirooliteorian sekä kulttuurisesti sukupuolen performatiivisuuden ja kielellisten representaatioiden näkökulmien kautta. Myös helluntailaisuuden ja sukupuolen suhdetta hahmotellaan. Empiirisessä analyysissä artikkelien sukupuolidiskursseja analysoidaan teoriaohjaavasti näihin teemoihin peilaten.
Sukupuoli näyttäytyi tutkielman aineiston artikkeleissa keskustelua herättävänä teemana. Artikkelien kautta käytiin eräänlaista liikkeen sisäistä sukupuolikäsitysten neuvottelua, joka sisälsi usein merkittävää retorista otetta. Artikkeleissa korostui viisi diskurssia, joiden kautta sukupuolikäsityksistä neuvoteltiin: sukupuoli vakaumuksen määrittämänä, biologisena erona, roolina, kasvatettuna ominaisuutena sekä uskonnonvapauskysymyksenä. Näistä muihin diskursseihin hierarkisessa suhteessa olevana päädiskurssina korostui käsitys sukupuolesta vakaumuksen määrittämänä, joka ohjasi muiden diskurssien reunaehtoja. Artikkelien käsitykset sukupuolesta pitivät sisällään biologisia ja essentialistisia painotuksia – sukupuoli nähtiin itsestäänselvänä ruumiillisena erona, jakona naiseuteen ja miehuuteen. Biologisen eron nähtiin tuottavan myös sukupuolitapaisesti jakautuvia rooleja ja käyttäytymistä. Toisaalta sukupuoli ymmärrettiin myös konstruktionistisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muotoutuvana, kasvatettuna ominaisuutena. Tällöin diskurssit pitivät sisällään osin vastakkaisia ja toisiaan haastavia näkökulmia.
Kokonaisuudessaan artikkeleissa tuotetut sukupuolikäsitykset asettuivat kuitenkin biologista determinismiä, ja essentialistista ymmärrystä edustaviksi. Artikkeleissa korostui tuotettujen sukupuolikäsitysten yhdenmukaisuus, ja näiden puolustamiseen käytetyt retoriset keinot. Tällöin Ristin Voiton voidaan katsoa asemoituvan kasvatukselliseen ja ohjaukselliseen rooliin, pyrkien vaikuttamaan lukijoidensa käsityksiin ihmisyydestä ja sukupuolisuudesta. Tämän prosessin seurauksena voidaan olla tuottamassa sukupuolisuuden ja sukupuolikäsitysten normeja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]