Sukupuoliroolit suomalaisissa aapisissa
Kallunki, Anni; Äijälä, Liisa (2022)
Kallunki, Anni
Äijälä, Liisa
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284065
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa pyritään selvittämään laadullisen diskurssianalyysin keinoin, miten suomalaiset aapiset uusintavat erilaisia sukupuolirooleja. Tutkimusaineistona toimi kaksi suomalaista aapista, jotka olivat kumpikin tutkimuksen tekemisen hetkellä käytössä perusopetuksessa. Tutkimustehtävän lähtökohtana olivat kaksi tutkimuskysymystä: millaisia perinteisesti feminiinisiä ja maskuliinisina pidettyjä piirteitä aapisissa esiintyy tai ei esiinny sekä miten sukupuolirooleja tuotetaan suomalaisissa aapisissa.
Teoriataustassa määritellään sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyviä käsitteitä sekä avataan aapisen ja lukutaidon opetuksen historiaa Suomessa. Teoriaosuuteen on lisäksi eritelty vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista tasa-arvon ja sukupuolitietoisen opetuksen sekä lukemisen opetuksen tavoitteita.
Tutkimustulosten perusteella sukupuolirooleja uusinnetaan kummassakin aapisessa sekä tyypillisesti että epätyypillisesti. Huomionarvoisimmat tulokset tehtiin kotitöiden, tunteiden ja niiden ilmaisun sekä ulkonäön ja pukeutumisen osalta. Kotitöiden taakka painottuu aineistossa naisille, mutta sitä ei tekstitasolla tuoda ilmi. Se on omiaan vahvistamaan sitä, että naisten kuuluu tehdä näkymättömäksi jäävää työtä. Tunneilmaisun monipuolisuus poikahahmojen kohdalla tulkittiin pyrkimyksiksi avartaa mielikuvaa poikien tunnemaailmasta ja siitä, että jokaisella on oikeus ilmaista tunteitaan avoimesti.
Apilatien aapisessa hahmojen ulkonäkö ja pukeutuminen ovat suhteellisen tyypillisesti sukupuolitettuja, mutta feminiiniseksi tai maskuliiniseksi perinteisesti pidettyjä ulkonäköpiirteitä ei alleviivata, vaan ne näkyvät lähinnä kuvissa. Seikkailujen aapisessa erityisesti tyttöjen ja naisten ulkoinen olemus on korostuneen feminiininen. Apilatien aapisessa hahmot ovat moniulotteisempia arkielämässään, kun taas Seikkailujen aapisessa moninaisuutta tuodaan esiin erinäisten sivuhahmojen kautta, mikä saattaa korostaa hahmojen erilaisuutta tarpeettomasti.
Vaikka aineiston aapisten lähestymistapa sukupuolitietoisempaan oppimateriaaliin oli keskenään erilainen, molemmat kirjat ovat menossa oikeaan suuntaan. Monipuolisilla hahmokuvauksilla ja sekä hienovaraisella että näkyvällä rajojen rikkomisella voidaan antaa oppilaille tarvittavaa samastumispintaa, ja jo alkuopetuksesta lähtien laajentaa kuvaa sukupuolille hyväksyttävästä toiminnasta.
Teoriataustassa määritellään sukupuoleen ja sukupuolirooleihin liittyviä käsitteitä sekä avataan aapisen ja lukutaidon opetuksen historiaa Suomessa. Teoriaosuuteen on lisäksi eritelty vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista tasa-arvon ja sukupuolitietoisen opetuksen sekä lukemisen opetuksen tavoitteita.
Tutkimustulosten perusteella sukupuolirooleja uusinnetaan kummassakin aapisessa sekä tyypillisesti että epätyypillisesti. Huomionarvoisimmat tulokset tehtiin kotitöiden, tunteiden ja niiden ilmaisun sekä ulkonäön ja pukeutumisen osalta. Kotitöiden taakka painottuu aineistossa naisille, mutta sitä ei tekstitasolla tuoda ilmi. Se on omiaan vahvistamaan sitä, että naisten kuuluu tehdä näkymättömäksi jäävää työtä. Tunneilmaisun monipuolisuus poikahahmojen kohdalla tulkittiin pyrkimyksiksi avartaa mielikuvaa poikien tunnemaailmasta ja siitä, että jokaisella on oikeus ilmaista tunteitaan avoimesti.
Apilatien aapisessa hahmojen ulkonäkö ja pukeutuminen ovat suhteellisen tyypillisesti sukupuolitettuja, mutta feminiiniseksi tai maskuliiniseksi perinteisesti pidettyjä ulkonäköpiirteitä ei alleviivata, vaan ne näkyvät lähinnä kuvissa. Seikkailujen aapisessa erityisesti tyttöjen ja naisten ulkoinen olemus on korostuneen feminiininen. Apilatien aapisessa hahmot ovat moniulotteisempia arkielämässään, kun taas Seikkailujen aapisessa moninaisuutta tuodaan esiin erinäisten sivuhahmojen kautta, mikä saattaa korostaa hahmojen erilaisuutta tarpeettomasti.
Vaikka aineiston aapisten lähestymistapa sukupuolitietoisempaan oppimateriaaliin oli keskenään erilainen, molemmat kirjat ovat menossa oikeaan suuntaan. Monipuolisilla hahmokuvauksilla ja sekä hienovaraisella että näkyvällä rajojen rikkomisella voidaan antaa oppilaille tarvittavaa samastumispintaa, ja jo alkuopetuksesta lähtien laajentaa kuvaa sukupuolille hyväksyttävästä toiminnasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]