"Mä olin innoissani, jännitti ja oli kivaa samanaikasesti”: Peruskoulun seitsemäsluokkalaisten kokemuksia ala- ja yläkoulun nivelvaiheesta
Kaunisto, Kalle; Vainio, Karoliina (2022)
Kaunisto, Kalle
Vainio, Karoliina
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202204284060
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella ala- ja yläkoulun nivelvaihetta oppilaiden kokemana sekä selvittää, millaisia odotuksia seitsemännelle luokalle siirtyvällä nuorella on. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan oppilaiden kokemia eroja ala- ja yläkoulun välillä sekä tutkimaan oppilaiden nivelvaiheessa saamaa tukea ja sen riittävyyttä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä avattiin elämän nivelvaiheita keskittyen erityisesti koulutuksellisiin nivelvaiheisiin sekä siirtymistä alakoulusta yläkouluun. Teoriassa esiteltiin yläkouluun siirtyvän lapsen kehitysvaihetta, itsetuntoa ja minäpystyvyyttä sekä ala- ja yläkoulun eroja. Tutkimuksen taustalla oli myös aiheesta aiempaa tutkimusta, joita peilattiin tutkimuksen lopuksi tutkimustuloksiin pohdintaosiossa.
Tavoitteena oli saada selville, millaisia odotuksia oppilaalla on yläkoulun aloituksesta, miten oppilaita valmennetaan yläkouluun siirtymiseen, mitä tuntemuksia oppilas kokee seitsemännen vuosiluokan alussa sekä millaisia eroja oppilas löytää ala- ja yläkoulun välillä. Aineisto muodostui niin ryhmähaastatteluista kuin kirjallisista kyselylomakkeistakin, jotta tutkimuksen tulokset olisivat monipuoliset ja vastaisivat tarkoitustaan.
Nivelvaihe aiheena on ajankohtainen, ja esimerkiksi peruskoulun ja toisen asteen välistä siirtymää käsitellään oppivelvollisuuden laajentamisen vuoksi tällä hetkellä paljon. Tässä tutkimuksessa oppilaiden kokemuksia siirtymästä alakoulusta yläkouluun käsiteltiin yhdistäen laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää ja sitä analysoitiin sekä fenomenologista tutkimusotetta käyttäen että määrällisesti muun muassa prosenttiosuuksia hyödyntäen. Tutkimusaineisto koostui ryhmähaastatteluista tehdyistä litteroinneista sekä kyselylomakkeen Likert-asteikollisista monivalintavastauksista ja muutamien avokysymysten vastauksista.
Tulokset muotoutuivat kronologiseen järjestykseen alkaen kuudennen luokan lopusta ja päättyen seitsemännen luokan syyslukukauden loppuun. Kokemukset yläkoulun aloituksesta olivat tutkimuksessamme pitkälti myönteisiä ja toiveikkaita, mikä osittain poikkesi aiempien tutkimusten tuloksista. Oppilaat pitivät muun muassa useampaa aineenopettajaa yhden luokanopettajan sijaan parempana toimintamallina: opetus koettiin laadukkaammaksi ja koulupäivät kuluivat rattoisammin. Yläkoulun aloitukseen liittyvä opastus koettiin opettajilta saadun tiedon osalta riittämättömäksi, mutta vertaisten tuella ja yhteistyöllä yläkoulun aloituksesta selvittiin. Vanhemmilta saadun tuen määrä oli opettajilta saatua tukea suurempi. Tutkimuksemme osoitti täten, että vaikka tukea on saatavilla, sitä tarvitaan paitsi systemaattisemmin myös enemmän.
Tavoitteena oli saada selville, millaisia odotuksia oppilaalla on yläkoulun aloituksesta, miten oppilaita valmennetaan yläkouluun siirtymiseen, mitä tuntemuksia oppilas kokee seitsemännen vuosiluokan alussa sekä millaisia eroja oppilas löytää ala- ja yläkoulun välillä. Aineisto muodostui niin ryhmähaastatteluista kuin kirjallisista kyselylomakkeistakin, jotta tutkimuksen tulokset olisivat monipuoliset ja vastaisivat tarkoitustaan.
Nivelvaihe aiheena on ajankohtainen, ja esimerkiksi peruskoulun ja toisen asteen välistä siirtymää käsitellään oppivelvollisuuden laajentamisen vuoksi tällä hetkellä paljon. Tässä tutkimuksessa oppilaiden kokemuksia siirtymästä alakoulusta yläkouluun käsiteltiin yhdistäen laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää ja sitä analysoitiin sekä fenomenologista tutkimusotetta käyttäen että määrällisesti muun muassa prosenttiosuuksia hyödyntäen. Tutkimusaineisto koostui ryhmähaastatteluista tehdyistä litteroinneista sekä kyselylomakkeen Likert-asteikollisista monivalintavastauksista ja muutamien avokysymysten vastauksista.
Tulokset muotoutuivat kronologiseen järjestykseen alkaen kuudennen luokan lopusta ja päättyen seitsemännen luokan syyslukukauden loppuun. Kokemukset yläkoulun aloituksesta olivat tutkimuksessamme pitkälti myönteisiä ja toiveikkaita, mikä osittain poikkesi aiempien tutkimusten tuloksista. Oppilaat pitivät muun muassa useampaa aineenopettajaa yhden luokanopettajan sijaan parempana toimintamallina: opetus koettiin laadukkaammaksi ja koulupäivät kuluivat rattoisammin. Yläkoulun aloitukseen liittyvä opastus koettiin opettajilta saadun tiedon osalta riittämättömäksi, mutta vertaisten tuella ja yhteistyöllä yläkoulun aloituksesta selvittiin. Vanhemmilta saadun tuen määrä oli opettajilta saatua tukea suurempi. Tutkimuksemme osoitti täten, että vaikka tukea on saatavilla, sitä tarvitaan paitsi systemaattisemmin myös enemmän.